Paikka, mihin palataan joka vuosi. Lipua Oulanganjokea kanootilla eteenpäin. ❤️ Virtaavaa vuosipäivää @samiyaffaofficial 🙏🏼🧡 Samassa veneessä jo kahdeksatta vuotta. ♾️ #ruskajarakkaus
Paikka, mihin palataan joka vuosi. Lipua Oulanganjokea kanootilla eteenpäin. ❤️ Virtaavaa vuosipäivää @samiyaffaofficial 🙏🏼🧡 Samassa veneessä jo kahdeksatta vuotta. ♾️ #ruskajarakkaus
Paikka, mihin palataan joka vuosi. Lipua Oulanganjokea kanootilla eteenpäin. ❤️ Virtaavaa vuosipäivää @samiyaffaofficial 🙏🏼🧡 Samassa veneessä jo kahdeksatta vuotta. ♾️ #ruskajarakkaus
Paikka, mihin palataan joka vuosi. Lipua Oulanganjokea kanootilla eteenpäin. ❤️ Virtaavaa vuosipäivää @samiyaffaofficial 🙏🏼🧡 Samassa veneessä jo kahdeksatta vuotta. ♾️ #ruskajarakkaus
Paikka, mihin palataan joka vuosi. Lipua Oulanganjokea kanootilla eteenpäin. ❤️ Virtaavaa vuosipäivää @samiyaffaofficial 🙏🏼🧡 Samassa veneessä jo kahdeksatta vuotta. ♾️ #ruskajarakkaus
Paikka, mihin palataan joka vuosi. Lipua Oulanganjokea kanootilla eteenpäin. ❤️ Virtaavaa vuosipäivää @samiyaffaofficial 🙏🏼🧡 Samassa veneessä jo kahdeksatta vuotta. ♾️ #ruskajarakkaus
Ajaton todellisuus valtatien vieressä. Tällä viikolla päädyin pysähtymään Loimaalla Alpo Jaakolan patsaspuistoon. Puiston takana oli tie, joka johti puolikilometriä metsään. Sen metsän sisään Alpo rakensi tämän todellisuuden, luonnolle ja sen hengille omistetun pyhätön. Sanotaan, että Alpo oli näkijöitten sukua, totuuden etsijä, joka uskoi parhaiden teostensa syntyneen ulkoisen voiman ohjaamana. Alpo ei ikinä pysähtynyt. Hän rakensi kaikesta näkemästään kaikkialle näkemäänsä. Viiden hehtaarin alueella on yli 80 veistosta betonista, kivenlohkareista, romusta ja puusta. Yöt Alpo maalasi. Hänen hirsimökkinsä kymmenet seinät olivat täynnä hänen uskoaan ja untaan. Viimeiseen seinään, johon katsoin, huomasin jotakin, joka pysäytti. Neljän elementin, veden, tulen, maan ja ilman, viereen oli piirretty ja kirjoitettu viides puuttuva elementti. Alpo Jaakolalle se oli valo. . . . . . #alpojaakola #itetaide #suojeltumetsä #kansalaisvaikuttamisenpäivä
Ajaton todellisuus valtatien vieressä. Tällä viikolla päädyin pysähtymään Loimaalla Alpo Jaakolan patsaspuistoon. Puiston takana oli tie, joka johti puolikilometriä metsään. Sen metsän sisään Alpo rakensi tämän todellisuuden, luonnolle ja sen hengille omistetun pyhätön. Sanotaan, että Alpo oli näkijöitten sukua, totuuden etsijä, joka uskoi parhaiden teostensa syntyneen ulkoisen voiman ohjaamana. Alpo ei ikinä pysähtynyt. Hän rakensi kaikesta näkemästään kaikkialle näkemäänsä. Viiden hehtaarin alueella on yli 80 veistosta betonista, kivenlohkareista, romusta ja puusta. Yöt Alpo maalasi. Hänen hirsimökkinsä kymmenet seinät olivat täynnä hänen uskoaan ja untaan. Viimeiseen seinään, johon katsoin, huomasin jotakin, joka pysäytti. Neljän elementin, veden, tulen, maan ja ilman, viereen oli piirretty ja kirjoitettu viides puuttuva elementti. Alpo Jaakolalle se oli valo. . . . . . #alpojaakola #itetaide #suojeltumetsä #kansalaisvaikuttamisenpäivä
Ajaton todellisuus valtatien vieressä. Tällä viikolla päädyin pysähtymään Loimaalla Alpo Jaakolan patsaspuistoon. Puiston takana oli tie, joka johti puolikilometriä metsään. Sen metsän sisään Alpo rakensi tämän todellisuuden, luonnolle ja sen hengille omistetun pyhätön. Sanotaan, että Alpo oli näkijöitten sukua, totuuden etsijä, joka uskoi parhaiden teostensa syntyneen ulkoisen voiman ohjaamana. Alpo ei ikinä pysähtynyt. Hän rakensi kaikesta näkemästään kaikkialle näkemäänsä. Viiden hehtaarin alueella on yli 80 veistosta betonista, kivenlohkareista, romusta ja puusta. Yöt Alpo maalasi. Hänen hirsimökkinsä kymmenet seinät olivat täynnä hänen uskoaan ja untaan. Viimeiseen seinään, johon katsoin, huomasin jotakin, joka pysäytti. Neljän elementin, veden, tulen, maan ja ilman, viereen oli piirretty ja kirjoitettu viides puuttuva elementti. Alpo Jaakolalle se oli valo. . . . . . #alpojaakola #itetaide #suojeltumetsä #kansalaisvaikuttamisenpäivä
Ajaton todellisuus valtatien vieressä. Tällä viikolla päädyin pysähtymään Loimaalla Alpo Jaakolan patsaspuistoon. Puiston takana oli tie, joka johti puolikilometriä metsään. Sen metsän sisään Alpo rakensi tämän todellisuuden, luonnolle ja sen hengille omistetun pyhätön. Sanotaan, että Alpo oli näkijöitten sukua, totuuden etsijä, joka uskoi parhaiden teostensa syntyneen ulkoisen voiman ohjaamana. Alpo ei ikinä pysähtynyt. Hän rakensi kaikesta näkemästään kaikkialle näkemäänsä. Viiden hehtaarin alueella on yli 80 veistosta betonista, kivenlohkareista, romusta ja puusta. Yöt Alpo maalasi. Hänen hirsimökkinsä kymmenet seinät olivat täynnä hänen uskoaan ja untaan. Viimeiseen seinään, johon katsoin, huomasin jotakin, joka pysäytti. Neljän elementin, veden, tulen, maan ja ilman, viereen oli piirretty ja kirjoitettu viides puuttuva elementti. Alpo Jaakolalle se oli valo. . . . . . #alpojaakola #itetaide #suojeltumetsä #kansalaisvaikuttamisenpäivä
Ajaton todellisuus valtatien vieressä. Tällä viikolla päädyin pysähtymään Loimaalla Alpo Jaakolan patsaspuistoon. Puiston takana oli tie, joka johti puolikilometriä metsään. Sen metsän sisään Alpo rakensi tämän todellisuuden, luonnolle ja sen hengille omistetun pyhätön. Sanotaan, että Alpo oli näkijöitten sukua, totuuden etsijä, joka uskoi parhaiden teostensa syntyneen ulkoisen voiman ohjaamana. Alpo ei ikinä pysähtynyt. Hän rakensi kaikesta näkemästään kaikkialle näkemäänsä. Viiden hehtaarin alueella on yli 80 veistosta betonista, kivenlohkareista, romusta ja puusta. Yöt Alpo maalasi. Hänen hirsimökkinsä kymmenet seinät olivat täynnä hänen uskoaan ja untaan. Viimeiseen seinään, johon katsoin, huomasin jotakin, joka pysäytti. Neljän elementin, veden, tulen, maan ja ilman, viereen oli piirretty ja kirjoitettu viides puuttuva elementti. Alpo Jaakolalle se oli valo. . . . . . #alpojaakola #itetaide #suojeltumetsä #kansalaisvaikuttamisenpäivä
Nämä uudet teokset tuli tänään uunista! Pikkasen jännitti, kun oli enää päivä aikaa saada teokset onnistumaan huomiseen Pop up -näyttelyyn Villa Ivan Faliniin. 🫣😅 Huomenna järjestetään ainutlaatuinen päivän mittainen tapahtuma Helsingin Vuosaaressa! Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua, vaan paikalle voi piipahtaa missä vaiheessa vaan kello 11-18 välissä. Päivä pitää sisällään mahtavia workshoppeja, näyttelyitä, taidetta, pizzaa sekä kuumat löylyt saunassa. Tervetuloa: 💛 toteuttamaan luovuuttasi päivän aikana järjestettävissä workshopeissa! Luvassa matalan kynnyksen keramiikkakursseja, äänimaljameditaatiota, kukkasidontaa ja astrologista tulkintaa. 🔮 💛 meidän keramiikkanäyttelyyn MunKaa Desingin kanssa. Taidenäyttelyn kaikki tuotteet ovat myös myytävänä! 👁 @koutaffaceramics & @munkaadesign 💛 nautiskelemaam Home Chef Markin autenttista italialaista pizzaa sekä pientä makeaa. 🍕 @homechefmark 💛 rentoumaan rantasaunan löylyissä ja pulahtamaan Itämeren raikkaaseen syleilyyn huomisessa luontoäidin myrskyssä. 🌊 Lue lisää aikataulusta ja workshopeista @villaivanfalin 🩵🧡
Nämä uudet teokset tuli tänään uunista! Pikkasen jännitti, kun oli enää päivä aikaa saada teokset onnistumaan huomiseen Pop up -näyttelyyn Villa Ivan Faliniin. 🫣😅 Huomenna järjestetään ainutlaatuinen päivän mittainen tapahtuma Helsingin Vuosaaressa! Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua, vaan paikalle voi piipahtaa missä vaiheessa vaan kello 11-18 välissä. Päivä pitää sisällään mahtavia workshoppeja, näyttelyitä, taidetta, pizzaa sekä kuumat löylyt saunassa. Tervetuloa: 💛 toteuttamaan luovuuttasi päivän aikana järjestettävissä workshopeissa! Luvassa matalan kynnyksen keramiikkakursseja, äänimaljameditaatiota, kukkasidontaa ja astrologista tulkintaa. 🔮 💛 meidän keramiikkanäyttelyyn MunKaa Desingin kanssa. Taidenäyttelyn kaikki tuotteet ovat myös myytävänä! 👁 @koutaffaceramics & @munkaadesign 💛 nautiskelemaam Home Chef Markin autenttista italialaista pizzaa sekä pientä makeaa. 🍕 @homechefmark 💛 rentoumaan rantasaunan löylyissä ja pulahtamaan Itämeren raikkaaseen syleilyyn huomisessa luontoäidin myrskyssä. 🌊 Lue lisää aikataulusta ja workshopeista @villaivanfalin 🩵🧡
Nämä uudet teokset tuli tänään uunista! Pikkasen jännitti, kun oli enää päivä aikaa saada teokset onnistumaan huomiseen Pop up -näyttelyyn Villa Ivan Faliniin. 🫣😅 Huomenna järjestetään ainutlaatuinen päivän mittainen tapahtuma Helsingin Vuosaaressa! Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua, vaan paikalle voi piipahtaa missä vaiheessa vaan kello 11-18 välissä. Päivä pitää sisällään mahtavia workshoppeja, näyttelyitä, taidetta, pizzaa sekä kuumat löylyt saunassa. Tervetuloa: 💛 toteuttamaan luovuuttasi päivän aikana järjestettävissä workshopeissa! Luvassa matalan kynnyksen keramiikkakursseja, äänimaljameditaatiota, kukkasidontaa ja astrologista tulkintaa. 🔮 💛 meidän keramiikkanäyttelyyn MunKaa Desingin kanssa. Taidenäyttelyn kaikki tuotteet ovat myös myytävänä! 👁 @koutaffaceramics & @munkaadesign 💛 nautiskelemaam Home Chef Markin autenttista italialaista pizzaa sekä pientä makeaa. 🍕 @homechefmark 💛 rentoumaan rantasaunan löylyissä ja pulahtamaan Itämeren raikkaaseen syleilyyn huomisessa luontoäidin myrskyssä. 🌊 Lue lisää aikataulusta ja workshopeista @villaivanfalin 🩵🧡
Mitä me voisimme oppia toisen maailmansodan lotilta? Kaupallisessa yhteistyössä @finna.fi // Mulla on oli lapsuudessa ja nuoruudessa vain yksi isovanhempi, Laina-mummi. Hän oli vahva nainen, joka rakasti käsitöitä ja kasvatti seitsemän lasta. Kerran näin valokuvan, jossa mummi seisoi samanlaisessa univormussa muiden naisten kanssa. Kuva oli otettu toisen maailmansodan aikana. Kaikki kuvan naiset olivat kukin sodan vapaaehtoisia, lottia. Ketä lotat olivat? Suomen Lotta Svärd -järjestö oli maailman suurin vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestö väkilukuun nähden vuosina 1921-1944. Miten syntyi yli 230 000 suomalaisen tytön ja naisen muodostama aseeton liike? Mikä sai naiset toimimaan yhdessä? Puhuin aiheesta Lotta Svärd -järjestön toiminnanjohtaja Anne Nurmisen kanssa. Nurminen kiteytti, että lotat ovat olleet aina edelläkävijöitä. Ajassa, jossa naisen paikka oli kotona ja koulutusmahdollisuudet heikot, Lotta Svärd -järjestö tarjosi tytöille ja naisille ensimmäisenä johtajakoulutusta. “Lotissa koskettaa heidän kykynsä toimia toisen ihmisen puolesta. Lotat eivät miettineet mikä itselle on parasta, vaan mikä on yhteisölle välttämätöntä. Tässä ajassa meidän tulisi katsoa myös menneisyyteen ja nähdä ne solidaarisuuden juuret, mistä olemme ponnistaneet. Lottien arvot puhuttelevat edelleen. Se, kuinka yhteiskunnan tila voidaan asettaa oman edun edelle.” Aikoinaan suunnittelin valokuvaprojektia elossa olevista lotista. Tänä syksynä ajatus aktivoitui uudestaan. Aloin tutkia lotta-aineistoa suomalaisesta hakupalvelusta nimeltä Finna. Sen kautta löysin tuhansia hakutuloksia lotista. Vanhoissa kuvissa näkyy lottien persoonat, työtehtävät, ajan kuva sekä se solidaarisuus, jolle toiminta perustui. Sodassa työskennelleitä, järjestön palveluiden piirissä olevia lottia on elossa enää noin 630. Heistä puolet on yli 100-vuotiaita. Lottien tarinat herättävät menneisyyden eloon tässä päivässä. Mitä tekisi tämän päivän Lotta? Miten saamme pidettyä lottien arvot ja tarinat elossa seuraaville sukupolville? Onko sun suvussa ollut lottana toiminut naisia? Jaa tarinasi alla. ❤️ Suosittelen tutustumaan Finnaan! Voit tutkia itseäsi kiinnostavia aiheita rajattomasti. 🔎💡 #finna10
Mitä me voisimme oppia toisen maailmansodan lotilta? Kaupallisessa yhteistyössä @finna.fi // Mulla on oli lapsuudessa ja nuoruudessa vain yksi isovanhempi, Laina-mummi. Hän oli vahva nainen, joka rakasti käsitöitä ja kasvatti seitsemän lasta. Kerran näin valokuvan, jossa mummi seisoi samanlaisessa univormussa muiden naisten kanssa. Kuva oli otettu toisen maailmansodan aikana. Kaikki kuvan naiset olivat kukin sodan vapaaehtoisia, lottia. Ketä lotat olivat? Suomen Lotta Svärd -järjestö oli maailman suurin vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestö väkilukuun nähden vuosina 1921-1944. Miten syntyi yli 230 000 suomalaisen tytön ja naisen muodostama aseeton liike? Mikä sai naiset toimimaan yhdessä? Puhuin aiheesta Lotta Svärd -järjestön toiminnanjohtaja Anne Nurmisen kanssa. Nurminen kiteytti, että lotat ovat olleet aina edelläkävijöitä. Ajassa, jossa naisen paikka oli kotona ja koulutusmahdollisuudet heikot, Lotta Svärd -järjestö tarjosi tytöille ja naisille ensimmäisenä johtajakoulutusta. “Lotissa koskettaa heidän kykynsä toimia toisen ihmisen puolesta. Lotat eivät miettineet mikä itselle on parasta, vaan mikä on yhteisölle välttämätöntä. Tässä ajassa meidän tulisi katsoa myös menneisyyteen ja nähdä ne solidaarisuuden juuret, mistä olemme ponnistaneet. Lottien arvot puhuttelevat edelleen. Se, kuinka yhteiskunnan tila voidaan asettaa oman edun edelle.” Aikoinaan suunnittelin valokuvaprojektia elossa olevista lotista. Tänä syksynä ajatus aktivoitui uudestaan. Aloin tutkia lotta-aineistoa suomalaisesta hakupalvelusta nimeltä Finna. Sen kautta löysin tuhansia hakutuloksia lotista. Vanhoissa kuvissa näkyy lottien persoonat, työtehtävät, ajan kuva sekä se solidaarisuus, jolle toiminta perustui. Sodassa työskennelleitä, järjestön palveluiden piirissä olevia lottia on elossa enää noin 630. Heistä puolet on yli 100-vuotiaita. Lottien tarinat herättävät menneisyyden eloon tässä päivässä. Mitä tekisi tämän päivän Lotta? Miten saamme pidettyä lottien arvot ja tarinat elossa seuraaville sukupolville? Onko sun suvussa ollut lottana toiminut naisia? Jaa tarinasi alla. ❤️ Suosittelen tutustumaan Finnaan! Voit tutkia itseäsi kiinnostavia aiheita rajattomasti. 🔎💡 #finna10
Mitä me voisimme oppia toisen maailmansodan lotilta? Kaupallisessa yhteistyössä @finna.fi // Mulla on oli lapsuudessa ja nuoruudessa vain yksi isovanhempi, Laina-mummi. Hän oli vahva nainen, joka rakasti käsitöitä ja kasvatti seitsemän lasta. Kerran näin valokuvan, jossa mummi seisoi samanlaisessa univormussa muiden naisten kanssa. Kuva oli otettu toisen maailmansodan aikana. Kaikki kuvan naiset olivat kukin sodan vapaaehtoisia, lottia. Ketä lotat olivat? Suomen Lotta Svärd -järjestö oli maailman suurin vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestö väkilukuun nähden vuosina 1921-1944. Miten syntyi yli 230 000 suomalaisen tytön ja naisen muodostama aseeton liike? Mikä sai naiset toimimaan yhdessä? Puhuin aiheesta Lotta Svärd -järjestön toiminnanjohtaja Anne Nurmisen kanssa. Nurminen kiteytti, että lotat ovat olleet aina edelläkävijöitä. Ajassa, jossa naisen paikka oli kotona ja koulutusmahdollisuudet heikot, Lotta Svärd -järjestö tarjosi tytöille ja naisille ensimmäisenä johtajakoulutusta. “Lotissa koskettaa heidän kykynsä toimia toisen ihmisen puolesta. Lotat eivät miettineet mikä itselle on parasta, vaan mikä on yhteisölle välttämätöntä. Tässä ajassa meidän tulisi katsoa myös menneisyyteen ja nähdä ne solidaarisuuden juuret, mistä olemme ponnistaneet. Lottien arvot puhuttelevat edelleen. Se, kuinka yhteiskunnan tila voidaan asettaa oman edun edelle.” Aikoinaan suunnittelin valokuvaprojektia elossa olevista lotista. Tänä syksynä ajatus aktivoitui uudestaan. Aloin tutkia lotta-aineistoa suomalaisesta hakupalvelusta nimeltä Finna. Sen kautta löysin tuhansia hakutuloksia lotista. Vanhoissa kuvissa näkyy lottien persoonat, työtehtävät, ajan kuva sekä se solidaarisuus, jolle toiminta perustui. Sodassa työskennelleitä, järjestön palveluiden piirissä olevia lottia on elossa enää noin 630. Heistä puolet on yli 100-vuotiaita. Lottien tarinat herättävät menneisyyden eloon tässä päivässä. Mitä tekisi tämän päivän Lotta? Miten saamme pidettyä lottien arvot ja tarinat elossa seuraaville sukupolville? Onko sun suvussa ollut lottana toiminut naisia? Jaa tarinasi alla. ❤️ Suosittelen tutustumaan Finnaan! Voit tutkia itseäsi kiinnostavia aiheita rajattomasti. 🔎💡 #finna10
Mitä me voisimme oppia toisen maailmansodan lotilta? Kaupallisessa yhteistyössä @finna.fi // Mulla on oli lapsuudessa ja nuoruudessa vain yksi isovanhempi, Laina-mummi. Hän oli vahva nainen, joka rakasti käsitöitä ja kasvatti seitsemän lasta. Kerran näin valokuvan, jossa mummi seisoi samanlaisessa univormussa muiden naisten kanssa. Kuva oli otettu toisen maailmansodan aikana. Kaikki kuvan naiset olivat kukin sodan vapaaehtoisia, lottia. Ketä lotat olivat? Suomen Lotta Svärd -järjestö oli maailman suurin vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestö väkilukuun nähden vuosina 1921-1944. Miten syntyi yli 230 000 suomalaisen tytön ja naisen muodostama aseeton liike? Mikä sai naiset toimimaan yhdessä? Puhuin aiheesta Lotta Svärd -järjestön toiminnanjohtaja Anne Nurmisen kanssa. Nurminen kiteytti, että lotat ovat olleet aina edelläkävijöitä. Ajassa, jossa naisen paikka oli kotona ja koulutusmahdollisuudet heikot, Lotta Svärd -järjestö tarjosi tytöille ja naisille ensimmäisenä johtajakoulutusta. “Lotissa koskettaa heidän kykynsä toimia toisen ihmisen puolesta. Lotat eivät miettineet mikä itselle on parasta, vaan mikä on yhteisölle välttämätöntä. Tässä ajassa meidän tulisi katsoa myös menneisyyteen ja nähdä ne solidaarisuuden juuret, mistä olemme ponnistaneet. Lottien arvot puhuttelevat edelleen. Se, kuinka yhteiskunnan tila voidaan asettaa oman edun edelle.” Aikoinaan suunnittelin valokuvaprojektia elossa olevista lotista. Tänä syksynä ajatus aktivoitui uudestaan. Aloin tutkia lotta-aineistoa suomalaisesta hakupalvelusta nimeltä Finna. Sen kautta löysin tuhansia hakutuloksia lotista. Vanhoissa kuvissa näkyy lottien persoonat, työtehtävät, ajan kuva sekä se solidaarisuus, jolle toiminta perustui. Sodassa työskennelleitä, järjestön palveluiden piirissä olevia lottia on elossa enää noin 630. Heistä puolet on yli 100-vuotiaita. Lottien tarinat herättävät menneisyyden eloon tässä päivässä. Mitä tekisi tämän päivän Lotta? Miten saamme pidettyä lottien arvot ja tarinat elossa seuraaville sukupolville? Onko sun suvussa ollut lottana toiminut naisia? Jaa tarinasi alla. ❤️ Suosittelen tutustumaan Finnaan! Voit tutkia itseäsi kiinnostavia aiheita rajattomasti. 🔎💡 #finna10
Mitä me voisimme oppia toisen maailmansodan lotilta? Kaupallisessa yhteistyössä @finna.fi // Mulla on oli lapsuudessa ja nuoruudessa vain yksi isovanhempi, Laina-mummi. Hän oli vahva nainen, joka rakasti käsitöitä ja kasvatti seitsemän lasta. Kerran näin valokuvan, jossa mummi seisoi samanlaisessa univormussa muiden naisten kanssa. Kuva oli otettu toisen maailmansodan aikana. Kaikki kuvan naiset olivat kukin sodan vapaaehtoisia, lottia. Ketä lotat olivat? Suomen Lotta Svärd -järjestö oli maailman suurin vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestö väkilukuun nähden vuosina 1921-1944. Miten syntyi yli 230 000 suomalaisen tytön ja naisen muodostama aseeton liike? Mikä sai naiset toimimaan yhdessä? Puhuin aiheesta Lotta Svärd -järjestön toiminnanjohtaja Anne Nurmisen kanssa. Nurminen kiteytti, että lotat ovat olleet aina edelläkävijöitä. Ajassa, jossa naisen paikka oli kotona ja koulutusmahdollisuudet heikot, Lotta Svärd -järjestö tarjosi tytöille ja naisille ensimmäisenä johtajakoulutusta. “Lotissa koskettaa heidän kykynsä toimia toisen ihmisen puolesta. Lotat eivät miettineet mikä itselle on parasta, vaan mikä on yhteisölle välttämätöntä. Tässä ajassa meidän tulisi katsoa myös menneisyyteen ja nähdä ne solidaarisuuden juuret, mistä olemme ponnistaneet. Lottien arvot puhuttelevat edelleen. Se, kuinka yhteiskunnan tila voidaan asettaa oman edun edelle.” Aikoinaan suunnittelin valokuvaprojektia elossa olevista lotista. Tänä syksynä ajatus aktivoitui uudestaan. Aloin tutkia lotta-aineistoa suomalaisesta hakupalvelusta nimeltä Finna. Sen kautta löysin tuhansia hakutuloksia lotista. Vanhoissa kuvissa näkyy lottien persoonat, työtehtävät, ajan kuva sekä se solidaarisuus, jolle toiminta perustui. Sodassa työskennelleitä, järjestön palveluiden piirissä olevia lottia on elossa enää noin 630. Heistä puolet on yli 100-vuotiaita. Lottien tarinat herättävät menneisyyden eloon tässä päivässä. Mitä tekisi tämän päivän Lotta? Miten saamme pidettyä lottien arvot ja tarinat elossa seuraaville sukupolville? Onko sun suvussa ollut lottana toiminut naisia? Jaa tarinasi alla. ❤️ Suosittelen tutustumaan Finnaan! Voit tutkia itseäsi kiinnostavia aiheita rajattomasti. 🔎💡 #finna10
Mitä me voisimme oppia toisen maailmansodan lotilta? Kaupallisessa yhteistyössä @finna.fi // Mulla on oli lapsuudessa ja nuoruudessa vain yksi isovanhempi, Laina-mummi. Hän oli vahva nainen, joka rakasti käsitöitä ja kasvatti seitsemän lasta. Kerran näin valokuvan, jossa mummi seisoi samanlaisessa univormussa muiden naisten kanssa. Kuva oli otettu toisen maailmansodan aikana. Kaikki kuvan naiset olivat kukin sodan vapaaehtoisia, lottia. Ketä lotat olivat? Suomen Lotta Svärd -järjestö oli maailman suurin vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestö väkilukuun nähden vuosina 1921-1944. Miten syntyi yli 230 000 suomalaisen tytön ja naisen muodostama aseeton liike? Mikä sai naiset toimimaan yhdessä? Puhuin aiheesta Lotta Svärd -järjestön toiminnanjohtaja Anne Nurmisen kanssa. Nurminen kiteytti, että lotat ovat olleet aina edelläkävijöitä. Ajassa, jossa naisen paikka oli kotona ja koulutusmahdollisuudet heikot, Lotta Svärd -järjestö tarjosi tytöille ja naisille ensimmäisenä johtajakoulutusta. “Lotissa koskettaa heidän kykynsä toimia toisen ihmisen puolesta. Lotat eivät miettineet mikä itselle on parasta, vaan mikä on yhteisölle välttämätöntä. Tässä ajassa meidän tulisi katsoa myös menneisyyteen ja nähdä ne solidaarisuuden juuret, mistä olemme ponnistaneet. Lottien arvot puhuttelevat edelleen. Se, kuinka yhteiskunnan tila voidaan asettaa oman edun edelle.” Aikoinaan suunnittelin valokuvaprojektia elossa olevista lotista. Tänä syksynä ajatus aktivoitui uudestaan. Aloin tutkia lotta-aineistoa suomalaisesta hakupalvelusta nimeltä Finna. Sen kautta löysin tuhansia hakutuloksia lotista. Vanhoissa kuvissa näkyy lottien persoonat, työtehtävät, ajan kuva sekä se solidaarisuus, jolle toiminta perustui. Sodassa työskennelleitä, järjestön palveluiden piirissä olevia lottia on elossa enää noin 630. Heistä puolet on yli 100-vuotiaita. Lottien tarinat herättävät menneisyyden eloon tässä päivässä. Mitä tekisi tämän päivän Lotta? Miten saamme pidettyä lottien arvot ja tarinat elossa seuraaville sukupolville? Onko sun suvussa ollut lottana toiminut naisia? Jaa tarinasi alla. ❤️ Suosittelen tutustumaan Finnaan! Voit tutkia itseäsi kiinnostavia aiheita rajattomasti. 🔎💡 #finna10
Mitä me voisimme oppia toisen maailmansodan lotilta? Kaupallisessa yhteistyössä @finna.fi // Mulla on oli lapsuudessa ja nuoruudessa vain yksi isovanhempi, Laina-mummi. Hän oli vahva nainen, joka rakasti käsitöitä ja kasvatti seitsemän lasta. Kerran näin valokuvan, jossa mummi seisoi samanlaisessa univormussa muiden naisten kanssa. Kuva oli otettu toisen maailmansodan aikana. Kaikki kuvan naiset olivat kukin sodan vapaaehtoisia, lottia. Ketä lotat olivat? Suomen Lotta Svärd -järjestö oli maailman suurin vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestö väkilukuun nähden vuosina 1921-1944. Miten syntyi yli 230 000 suomalaisen tytön ja naisen muodostama aseeton liike? Mikä sai naiset toimimaan yhdessä? Puhuin aiheesta Lotta Svärd -järjestön toiminnanjohtaja Anne Nurmisen kanssa. Nurminen kiteytti, että lotat ovat olleet aina edelläkävijöitä. Ajassa, jossa naisen paikka oli kotona ja koulutusmahdollisuudet heikot, Lotta Svärd -järjestö tarjosi tytöille ja naisille ensimmäisenä johtajakoulutusta. “Lotissa koskettaa heidän kykynsä toimia toisen ihmisen puolesta. Lotat eivät miettineet mikä itselle on parasta, vaan mikä on yhteisölle välttämätöntä. Tässä ajassa meidän tulisi katsoa myös menneisyyteen ja nähdä ne solidaarisuuden juuret, mistä olemme ponnistaneet. Lottien arvot puhuttelevat edelleen. Se, kuinka yhteiskunnan tila voidaan asettaa oman edun edelle.” Aikoinaan suunnittelin valokuvaprojektia elossa olevista lotista. Tänä syksynä ajatus aktivoitui uudestaan. Aloin tutkia lotta-aineistoa suomalaisesta hakupalvelusta nimeltä Finna. Sen kautta löysin tuhansia hakutuloksia lotista. Vanhoissa kuvissa näkyy lottien persoonat, työtehtävät, ajan kuva sekä se solidaarisuus, jolle toiminta perustui. Sodassa työskennelleitä, järjestön palveluiden piirissä olevia lottia on elossa enää noin 630. Heistä puolet on yli 100-vuotiaita. Lottien tarinat herättävät menneisyyden eloon tässä päivässä. Mitä tekisi tämän päivän Lotta? Miten saamme pidettyä lottien arvot ja tarinat elossa seuraaville sukupolville? Onko sun suvussa ollut lottana toiminut naisia? Jaa tarinasi alla. ❤️ Suosittelen tutustumaan Finnaan! Voit tutkia itseäsi kiinnostavia aiheita rajattomasti. 🔎💡 #finna10
Mitä me voisimme oppia toisen maailmansodan lotilta? Kaupallisessa yhteistyössä @finna.fi // Mulla on oli lapsuudessa ja nuoruudessa vain yksi isovanhempi, Laina-mummi. Hän oli vahva nainen, joka rakasti käsitöitä ja kasvatti seitsemän lasta. Kerran näin valokuvan, jossa mummi seisoi samanlaisessa univormussa muiden naisten kanssa. Kuva oli otettu toisen maailmansodan aikana. Kaikki kuvan naiset olivat kukin sodan vapaaehtoisia, lottia. Ketä lotat olivat? Suomen Lotta Svärd -järjestö oli maailman suurin vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestö väkilukuun nähden vuosina 1921-1944. Miten syntyi yli 230 000 suomalaisen tytön ja naisen muodostama aseeton liike? Mikä sai naiset toimimaan yhdessä? Puhuin aiheesta Lotta Svärd -järjestön toiminnanjohtaja Anne Nurmisen kanssa. Nurminen kiteytti, että lotat ovat olleet aina edelläkävijöitä. Ajassa, jossa naisen paikka oli kotona ja koulutusmahdollisuudet heikot, Lotta Svärd -järjestö tarjosi tytöille ja naisille ensimmäisenä johtajakoulutusta. “Lotissa koskettaa heidän kykynsä toimia toisen ihmisen puolesta. Lotat eivät miettineet mikä itselle on parasta, vaan mikä on yhteisölle välttämätöntä. Tässä ajassa meidän tulisi katsoa myös menneisyyteen ja nähdä ne solidaarisuuden juuret, mistä olemme ponnistaneet. Lottien arvot puhuttelevat edelleen. Se, kuinka yhteiskunnan tila voidaan asettaa oman edun edelle.” Aikoinaan suunnittelin valokuvaprojektia elossa olevista lotista. Tänä syksynä ajatus aktivoitui uudestaan. Aloin tutkia lotta-aineistoa suomalaisesta hakupalvelusta nimeltä Finna. Sen kautta löysin tuhansia hakutuloksia lotista. Vanhoissa kuvissa näkyy lottien persoonat, työtehtävät, ajan kuva sekä se solidaarisuus, jolle toiminta perustui. Sodassa työskennelleitä, järjestön palveluiden piirissä olevia lottia on elossa enää noin 630. Heistä puolet on yli 100-vuotiaita. Lottien tarinat herättävät menneisyyden eloon tässä päivässä. Mitä tekisi tämän päivän Lotta? Miten saamme pidettyä lottien arvot ja tarinat elossa seuraaville sukupolville? Onko sun suvussa ollut lottana toiminut naisia? Jaa tarinasi alla. ❤️ Suosittelen tutustumaan Finnaan! Voit tutkia itseäsi kiinnostavia aiheita rajattomasti. 🔎💡 #finna10
Kohti jotakin uutta! Ei eteenpäin ilman kaatumista taaksepäin. . . . 🧡🧡🧡🧡🧡🧡🧡🧡🧡🧡🧡🧡🧡 Kuvien kustomoidon syystakin teki ystäväni Irene Kostaksen @onarstudios. Jos oot kestävää ja vastuullista takkia vailla, saat koodilla MEERI25 alennusta 1.10 asti Onarin nettisivuilla. 🧡
Kohti jotakin uutta! Ei eteenpäin ilman kaatumista taaksepäin. . . . 🧡🧡🧡🧡🧡🧡🧡🧡🧡🧡🧡🧡🧡 Kuvien kustomoidon syystakin teki ystäväni Irene Kostaksen @onarstudios. Jos oot kestävää ja vastuullista takkia vailla, saat koodilla MEERI25 alennusta 1.10 asti Onarin nettisivuilla. 🧡
