Terkkuja retkiltä ja uudesta marokkolaisesta ulko-olohuoneesta, jonka Sami rakensi meille terassille. 💯💥 Tulin tänne ekaa kertaa seitsemän vuotta sitten tapaamaan Samia juuri tässä kuussa, kun kirsikkapuut kukkii. Oltiin tavattu Helsingissä vasta yhden kerran yhden illan ajan ja mua jännitti ihan hitosti. Edessä oli kolme päivää yhdessä saman katon alla. Olin tullut “työkeikalle” kuvaamaan Samin kirjan kannen, vaikka se taisi olla vaan hyvä tekosyy tavata. Hommahan lähti ihan käsistä! Rakkaus pisti kaiken uusiksi ja me muutettiin yhteen siitä jo kuukauden päästä. Paras päätös ikinä. ❤️ Tässä saaressa tuntuu olevan sellainen energia, että kaikki asettuu perspektiiviin. En tiedä onko se näissä vuorissa, väreissä vai puissa, mutta huomaan joka kerta, että oon täällä eri tavalla rauhassa. Ehkä se on sitä, että koen olevani irti Helsingin rytmistä. Täällä ei ole kiire mihinkään. Täällä paikkoihin haluaa vaan unohtua. Harvoin kokee sellasta. Lupasin kertoa, mikä mua auttoi kummalliseen reisikipuun ja jokaviikkoisiin pääkipuihin. Nimittäin PAINONNOSTO. Laji, jota joskus rakastin ja jonka jätin (minkä ihmeen takia?). Painonnoston aloittaminen aktivoi myös sen tiedon, että ilman liikkumista, tanssimista, uimista, juoksemista ja joogaa, oon tosi onneton. Oon laiminlyönyt liikkumista ihan liikaa. Arvottanut muut asiat ennen sitä. Sitten ihmetellyt, miksi oon niin väsynyt ja kivuissa. Mun keho on vaan yrittänyt kertoa, että se haluaisi olla liikkeessä. Se on yrittänyt huutaa että USE ME. 😂 Ehkä tää tieto on monelle itsestäänselvää, mutta ainakin multa unohtunut kaikessa elämän hektisyydessä. 🤔🙏🏼 Vielä yks päivä vapaata! Tämmösiä neljän päivän viikonloppuja pitäs olla kerran kuussa. 🧡❤️❤💜 Hyvää pääsiäistä kaikki! 🌿☀️🌱🐣
Terkkuja retkiltä ja uudesta marokkolaisesta ulko-olohuoneesta, jonka Sami rakensi meille terassille. 💯💥 Tulin tänne ekaa kertaa seitsemän vuotta sitten tapaamaan Samia juuri tässä kuussa, kun kirsikkapuut kukkii. Oltiin tavattu Helsingissä vasta yhden kerran yhden illan ajan ja mua jännitti ihan hitosti. Edessä oli kolme päivää yhdessä saman katon alla. Olin tullut “työkeikalle” kuvaamaan Samin kirjan kannen, vaikka se taisi olla vaan hyvä tekosyy tavata. Hommahan lähti ihan käsistä! Rakkaus pisti kaiken uusiksi ja me muutettiin yhteen siitä jo kuukauden päästä. Paras päätös ikinä. ❤️ Tässä saaressa tuntuu olevan sellainen energia, että kaikki asettuu perspektiiviin. En tiedä onko se näissä vuorissa, väreissä vai puissa, mutta huomaan joka kerta, että oon täällä eri tavalla rauhassa. Ehkä se on sitä, että koen olevani irti Helsingin rytmistä. Täällä ei ole kiire mihinkään. Täällä paikkoihin haluaa vaan unohtua. Harvoin kokee sellasta. Lupasin kertoa, mikä mua auttoi kummalliseen reisikipuun ja jokaviikkoisiin pääkipuihin. Nimittäin PAINONNOSTO. Laji, jota joskus rakastin ja jonka jätin (minkä ihmeen takia?). Painonnoston aloittaminen aktivoi myös sen tiedon, että ilman liikkumista, tanssimista, uimista, juoksemista ja joogaa, oon tosi onneton. Oon laiminlyönyt liikkumista ihan liikaa. Arvottanut muut asiat ennen sitä. Sitten ihmetellyt, miksi oon niin väsynyt ja kivuissa. Mun keho on vaan yrittänyt kertoa, että se haluaisi olla liikkeessä. Se on yrittänyt huutaa että USE ME. 😂 Ehkä tää tieto on monelle itsestäänselvää, mutta ainakin multa unohtunut kaikessa elämän hektisyydessä. 🤔🙏🏼 Vielä yks päivä vapaata! Tämmösiä neljän päivän viikonloppuja pitäs olla kerran kuussa. 🧡❤️❤💜 Hyvää pääsiäistä kaikki! 🌿☀️🌱🐣
Terkkuja retkiltä ja uudesta marokkolaisesta ulko-olohuoneesta, jonka Sami rakensi meille terassille. 💯💥 Tulin tänne ekaa kertaa seitsemän vuotta sitten tapaamaan Samia juuri tässä kuussa, kun kirsikkapuut kukkii. Oltiin tavattu Helsingissä vasta yhden kerran yhden illan ajan ja mua jännitti ihan hitosti. Edessä oli kolme päivää yhdessä saman katon alla. Olin tullut “työkeikalle” kuvaamaan Samin kirjan kannen, vaikka se taisi olla vaan hyvä tekosyy tavata. Hommahan lähti ihan käsistä! Rakkaus pisti kaiken uusiksi ja me muutettiin yhteen siitä jo kuukauden päästä. Paras päätös ikinä. ❤️ Tässä saaressa tuntuu olevan sellainen energia, että kaikki asettuu perspektiiviin. En tiedä onko se näissä vuorissa, väreissä vai puissa, mutta huomaan joka kerta, että oon täällä eri tavalla rauhassa. Ehkä se on sitä, että koen olevani irti Helsingin rytmistä. Täällä ei ole kiire mihinkään. Täällä paikkoihin haluaa vaan unohtua. Harvoin kokee sellasta. Lupasin kertoa, mikä mua auttoi kummalliseen reisikipuun ja jokaviikkoisiin pääkipuihin. Nimittäin PAINONNOSTO. Laji, jota joskus rakastin ja jonka jätin (minkä ihmeen takia?). Painonnoston aloittaminen aktivoi myös sen tiedon, että ilman liikkumista, tanssimista, uimista, juoksemista ja joogaa, oon tosi onneton. Oon laiminlyönyt liikkumista ihan liikaa. Arvottanut muut asiat ennen sitä. Sitten ihmetellyt, miksi oon niin väsynyt ja kivuissa. Mun keho on vaan yrittänyt kertoa, että se haluaisi olla liikkeessä. Se on yrittänyt huutaa että USE ME. 😂 Ehkä tää tieto on monelle itsestäänselvää, mutta ainakin multa unohtunut kaikessa elämän hektisyydessä. 🤔🙏🏼 Vielä yks päivä vapaata! Tämmösiä neljän päivän viikonloppuja pitäs olla kerran kuussa. 🧡❤️❤💜 Hyvää pääsiäistä kaikki! 🌿☀️🌱🐣
Terkkuja retkiltä ja uudesta marokkolaisesta ulko-olohuoneesta, jonka Sami rakensi meille terassille. 💯💥 Tulin tänne ekaa kertaa seitsemän vuotta sitten tapaamaan Samia juuri tässä kuussa, kun kirsikkapuut kukkii. Oltiin tavattu Helsingissä vasta yhden kerran yhden illan ajan ja mua jännitti ihan hitosti. Edessä oli kolme päivää yhdessä saman katon alla. Olin tullut “työkeikalle” kuvaamaan Samin kirjan kannen, vaikka se taisi olla vaan hyvä tekosyy tavata. Hommahan lähti ihan käsistä! Rakkaus pisti kaiken uusiksi ja me muutettiin yhteen siitä jo kuukauden päästä. Paras päätös ikinä. ❤️ Tässä saaressa tuntuu olevan sellainen energia, että kaikki asettuu perspektiiviin. En tiedä onko se näissä vuorissa, väreissä vai puissa, mutta huomaan joka kerta, että oon täällä eri tavalla rauhassa. Ehkä se on sitä, että koen olevani irti Helsingin rytmistä. Täällä ei ole kiire mihinkään. Täällä paikkoihin haluaa vaan unohtua. Harvoin kokee sellasta. Lupasin kertoa, mikä mua auttoi kummalliseen reisikipuun ja jokaviikkoisiin pääkipuihin. Nimittäin PAINONNOSTO. Laji, jota joskus rakastin ja jonka jätin (minkä ihmeen takia?). Painonnoston aloittaminen aktivoi myös sen tiedon, että ilman liikkumista, tanssimista, uimista, juoksemista ja joogaa, oon tosi onneton. Oon laiminlyönyt liikkumista ihan liikaa. Arvottanut muut asiat ennen sitä. Sitten ihmetellyt, miksi oon niin väsynyt ja kivuissa. Mun keho on vaan yrittänyt kertoa, että se haluaisi olla liikkeessä. Se on yrittänyt huutaa että USE ME. 😂 Ehkä tää tieto on monelle itsestäänselvää, mutta ainakin multa unohtunut kaikessa elämän hektisyydessä. 🤔🙏🏼 Vielä yks päivä vapaata! Tämmösiä neljän päivän viikonloppuja pitäs olla kerran kuussa. 🧡❤️❤💜 Hyvää pääsiäistä kaikki! 🌿☀️🌱🐣
Terkkuja retkiltä ja uudesta marokkolaisesta ulko-olohuoneesta, jonka Sami rakensi meille terassille. 💯💥 Tulin tänne ekaa kertaa seitsemän vuotta sitten tapaamaan Samia juuri tässä kuussa, kun kirsikkapuut kukkii. Oltiin tavattu Helsingissä vasta yhden kerran yhden illan ajan ja mua jännitti ihan hitosti. Edessä oli kolme päivää yhdessä saman katon alla. Olin tullut “työkeikalle” kuvaamaan Samin kirjan kannen, vaikka se taisi olla vaan hyvä tekosyy tavata. Hommahan lähti ihan käsistä! Rakkaus pisti kaiken uusiksi ja me muutettiin yhteen siitä jo kuukauden päästä. Paras päätös ikinä. ❤️ Tässä saaressa tuntuu olevan sellainen energia, että kaikki asettuu perspektiiviin. En tiedä onko se näissä vuorissa, väreissä vai puissa, mutta huomaan joka kerta, että oon täällä eri tavalla rauhassa. Ehkä se on sitä, että koen olevani irti Helsingin rytmistä. Täällä ei ole kiire mihinkään. Täällä paikkoihin haluaa vaan unohtua. Harvoin kokee sellasta. Lupasin kertoa, mikä mua auttoi kummalliseen reisikipuun ja jokaviikkoisiin pääkipuihin. Nimittäin PAINONNOSTO. Laji, jota joskus rakastin ja jonka jätin (minkä ihmeen takia?). Painonnoston aloittaminen aktivoi myös sen tiedon, että ilman liikkumista, tanssimista, uimista, juoksemista ja joogaa, oon tosi onneton. Oon laiminlyönyt liikkumista ihan liikaa. Arvottanut muut asiat ennen sitä. Sitten ihmetellyt, miksi oon niin väsynyt ja kivuissa. Mun keho on vaan yrittänyt kertoa, että se haluaisi olla liikkeessä. Se on yrittänyt huutaa että USE ME. 😂 Ehkä tää tieto on monelle itsestäänselvää, mutta ainakin multa unohtunut kaikessa elämän hektisyydessä. 🤔🙏🏼 Vielä yks päivä vapaata! Tämmösiä neljän päivän viikonloppuja pitäs olla kerran kuussa. 🧡❤️❤💜 Hyvää pääsiäistä kaikki! 🌿☀️🌱🐣
Projekti paketissa! 🙌🏽 Väsynyt ja onnellinen. 🧡 Eilen avattiin Tuntematon Itämeri -näyttely Suomenlinnan Levyhallissa. Vaikea uskoa, että kaikki on valmista. Istuin kaksi ja puoli vuotta sitten koronan pyyhkäistyä useimmat työt sen siliän tien tuhkana tuuleen ja mietin, mitä voisin keksiä tyhjäksi tulleelle ajalle ja tilalle. Siinä hetkessä syntyi idea Itämereen tutustumisesta. Olin pitkään miettinyt, että en järvisuomalaisena tunne tai tiedä saaristolaisuudesta enkä itämeriläisyydestä paljoakaan. Paras tapa sukeltaa sisämereemme olisi lähteä dokumentoimaan sen ihmisiä, luontoa ja ekosysteemiä. 💙 Ehdotin projektia John Nurmisen säätiölle. He tarttuivat yhteistyön mahdollisuuksiin ja aloitin kiertämisen saaristomerellä. Viimeisen puolentoista vuoden aikana päädyin neljänä eri vuodenaikana sadoille rannoille, saarille, majakoille, talvimyrskyihin, luodoille, katamaraaneihin, koteihin, veneisiin, pelloille, kallioille ja lautureille paikallisten ihmisten, eläinten ja kasvien luokse. 🌱🐟 Erityisen ilonen oon siitä, että mulle avautui tämän projektin ja kohtaamisten kautta ihan toisenlainen Suomi. 🇫🇮 Monitaiteellinen hanke sai myös osakseen kuusi mahtavaa taiteilijaa, kenen työ ja taide tuovat mereen erilaisen moniaistillisen näkökulman. Nämä taiteilijat ovat Jan Eerala, Kaisu Koivisto, Anna Nykyri, Renja Leino, Arja Renell ja Raimo Sundelin. Kiitos säätiö, teidän tekemä korvaamaton meren suojelutyö sekä kaikki kuvattavat! ❤️ Näyttelyn kokonaisuuden kuratoi ja rakensi loistavat Henna Paunu ja Kati Lukka. 🙏🏼 Ootte täyttä kultaa! Näyttely on auki koko kesän syyskuun puoleenväliin asti! ☀️🌼 Tervetuloa kesäretkelle Suomenlinnan Levyhalliin. Rosoisuudessaan ja upeudessaan Levyhalli on paikkana itsessään jo elämys. 👀 Kiitos upean avajaisasun lainasta kotimaiset tinkimättömät käsityöläiset @houseofwilow ! 🧡 #tuntematonitameri #meitamerilaiset @johnnurmisensaatio
Projekti paketissa! 🙌🏽 Väsynyt ja onnellinen. 🧡 Eilen avattiin Tuntematon Itämeri -näyttely Suomenlinnan Levyhallissa. Vaikea uskoa, että kaikki on valmista. Istuin kaksi ja puoli vuotta sitten koronan pyyhkäistyä useimmat työt sen siliän tien tuhkana tuuleen ja mietin, mitä voisin keksiä tyhjäksi tulleelle ajalle ja tilalle. Siinä hetkessä syntyi idea Itämereen tutustumisesta. Olin pitkään miettinyt, että en järvisuomalaisena tunne tai tiedä saaristolaisuudesta enkä itämeriläisyydestä paljoakaan. Paras tapa sukeltaa sisämereemme olisi lähteä dokumentoimaan sen ihmisiä, luontoa ja ekosysteemiä. 💙 Ehdotin projektia John Nurmisen säätiölle. He tarttuivat yhteistyön mahdollisuuksiin ja aloitin kiertämisen saaristomerellä. Viimeisen puolentoista vuoden aikana päädyin neljänä eri vuodenaikana sadoille rannoille, saarille, majakoille, talvimyrskyihin, luodoille, katamaraaneihin, koteihin, veneisiin, pelloille, kallioille ja lautureille paikallisten ihmisten, eläinten ja kasvien luokse. 🌱🐟 Erityisen ilonen oon siitä, että mulle avautui tämän projektin ja kohtaamisten kautta ihan toisenlainen Suomi. 🇫🇮 Monitaiteellinen hanke sai myös osakseen kuusi mahtavaa taiteilijaa, kenen työ ja taide tuovat mereen erilaisen moniaistillisen näkökulman. Nämä taiteilijat ovat Jan Eerala, Kaisu Koivisto, Anna Nykyri, Renja Leino, Arja Renell ja Raimo Sundelin. Kiitos säätiö, teidän tekemä korvaamaton meren suojelutyö sekä kaikki kuvattavat! ❤️ Näyttelyn kokonaisuuden kuratoi ja rakensi loistavat Henna Paunu ja Kati Lukka. 🙏🏼 Ootte täyttä kultaa! Näyttely on auki koko kesän syyskuun puoleenväliin asti! ☀️🌼 Tervetuloa kesäretkelle Suomenlinnan Levyhalliin. Rosoisuudessaan ja upeudessaan Levyhalli on paikkana itsessään jo elämys. 👀 Kiitos upean avajaisasun lainasta kotimaiset tinkimättömät käsityöläiset @houseofwilow ! 🧡 #tuntematonitameri #meitamerilaiset @johnnurmisensaatio
Projekti paketissa! 🙌🏽 Väsynyt ja onnellinen. 🧡 Eilen avattiin Tuntematon Itämeri -näyttely Suomenlinnan Levyhallissa. Vaikea uskoa, että kaikki on valmista. Istuin kaksi ja puoli vuotta sitten koronan pyyhkäistyä useimmat työt sen siliän tien tuhkana tuuleen ja mietin, mitä voisin keksiä tyhjäksi tulleelle ajalle ja tilalle. Siinä hetkessä syntyi idea Itämereen tutustumisesta. Olin pitkään miettinyt, että en järvisuomalaisena tunne tai tiedä saaristolaisuudesta enkä itämeriläisyydestä paljoakaan. Paras tapa sukeltaa sisämereemme olisi lähteä dokumentoimaan sen ihmisiä, luontoa ja ekosysteemiä. 💙 Ehdotin projektia John Nurmisen säätiölle. He tarttuivat yhteistyön mahdollisuuksiin ja aloitin kiertämisen saaristomerellä. Viimeisen puolentoista vuoden aikana päädyin neljänä eri vuodenaikana sadoille rannoille, saarille, majakoille, talvimyrskyihin, luodoille, katamaraaneihin, koteihin, veneisiin, pelloille, kallioille ja lautureille paikallisten ihmisten, eläinten ja kasvien luokse. 🌱🐟 Erityisen ilonen oon siitä, että mulle avautui tämän projektin ja kohtaamisten kautta ihan toisenlainen Suomi. 🇫🇮 Monitaiteellinen hanke sai myös osakseen kuusi mahtavaa taiteilijaa, kenen työ ja taide tuovat mereen erilaisen moniaistillisen näkökulman. Nämä taiteilijat ovat Jan Eerala, Kaisu Koivisto, Anna Nykyri, Renja Leino, Arja Renell ja Raimo Sundelin. Kiitos säätiö, teidän tekemä korvaamaton meren suojelutyö sekä kaikki kuvattavat! ❤️ Näyttelyn kokonaisuuden kuratoi ja rakensi loistavat Henna Paunu ja Kati Lukka. 🙏🏼 Ootte täyttä kultaa! Näyttely on auki koko kesän syyskuun puoleenväliin asti! ☀️🌼 Tervetuloa kesäretkelle Suomenlinnan Levyhalliin. Rosoisuudessaan ja upeudessaan Levyhalli on paikkana itsessään jo elämys. 👀 Kiitos upean avajaisasun lainasta kotimaiset tinkimättömät käsityöläiset @houseofwilow ! 🧡 #tuntematonitameri #meitamerilaiset @johnnurmisensaatio
Kuulumisia ✨️ Kevät! Valo. Vaalipettymys. Väistyneet kivut ja kaiken alta puskeva elämänvirta! Terveisiä Mallorcalta. Tulin tänne vuorille toiseen kotiin viimeistelemään kahta isoa näyttelyä. Molempien kanssa olen kokenut jotain perustavasti uudistavaa viimeisen vuoden aikana. On tullut sellaisia hetkittäisiä sisäisiä ilon huuto- ja tanssikohtauksia, että tällästä tän luomisen kuuluu olla! Alun tuskaa, jossa haluaa luovuttaa, lähettää yhteistyökumppaneille maili, että ei tästä tulekaan mitään. Mää perun koko homman. Ja sitten PAM! Elämä tarjoaa sen pienen hetken kamera kädessä, missä jokin menee kohdilleen. Tämä riittää määrittelemään suunnan! Tämä hetki oli vainu, älä anna periksi, syöksy ja seuraa tätä! Sitten muita kuulumisia. Oon kolme kuukautta kokeillut joka viikko erilaisia hoitomuotoja alkuvuonna alkaneisiin reisi-ja pääkipuihin. Voin sanoa olleeni jonkinlaisessa modernin ihmisen kokeellisessa höykytyksessä. Olen löytänyt tieni kraniosakraaliterapiasta kalevalaisen jäsenkorjauksen kautta lihasfaskiaimuihin, kuumiin kiviin ja äänimaljoihin. Liukunut alapainekammiosta aineettomiin psykedeelihoitoihin. Ensinnäkin. Tää koko kivunlievintämisen “etsintä” on ollut helkkarin hupaisaa, ellei niitä kipuja lasketa, jotka oli viedä koko elämänilon. Joka hoidossa mua on alkanut naurattaa, joko itseni uteliaisuus ja/tai epätoivosuus, tai sitten ylipäätään ihmisen rajaton keksiliäisyys. Ihmiset (lue. mielien ja kehojen hoitajat) osaa ja tietää kaikenlaista! Joka hoidon jälkeen oon tuijottanut kadulla tyhjyyteen ja kummastellut, että tämmöstäkin sain kokea. Jokaisella tuntuu olevan oma vastauksensa, mikä auttaa. Mutta se siinä onkin – mikään ei auttanut yksin vaan kaikki auttoivat yhdessä. Yksikään hoito ei ollut siis turha. Mutta sainko selville, mikä sitten poisti mun pää- ja reisikivut? Oon ollut kaikista kivuista vapaa yli kuukauden. Siihen auttoi ratkaisevasti yksi asia enemmän kuin mikään muu. Arvaatko mikä? Kerron siitä lisää ens postauksessa. 😊 Mitä sulle kuuluu? Mikä inspiroi juuri nyt? Onko sulle tullut viimeaikoina vainu jostakin? #kokeellinenhöykytys #kevät #pääsiäinen
Sain Mallorcan metsät juuri kehystettyä meidän Helsingin kotiin. // mainos @canonnordic Ollaan pidetty toista kotia Samin kanssa Mallorcan saaren vuoristossa pienessä 500 ihmisen kylässä. Käydään täällä jokaisena vuodenaikana ja erityisesti talvella turistisesongin ulkopuolella täällä saa olla ihan omassa rauhassaan. Ainoat, jotka täällä pitää kovaa ääntä on aasit, kukot ja pöllöt. 😀 Vapaapäivinä lähdetään aina vuorille metsäretkelle. Vasta viime aikoina oon tuonut kameran mukana toivoen, että ehkä joku yksityiskohta olisi tallennettavissa myös valokuvaksi seinälle. Mallorcan vuoriston havumetsät löi mut ällikällä jo ekalla kerralla, kun tulin tänne. Sain vuoden alussa käyttööni Canonin uusimman kiinteäpolttovälisen teleobjektiivin. Teen harvoin kamerakalustosta postauksia, koska mulla on ollut luottokamat yli 15 vuotta. Nyt kamerapakkiin tulikin uus tyyppi. Canon RF 135 mm f/1.8 L IS USM sopii useaan eri kuvaukseen. Kokeilin objektiivia ensin muotokuvaukseen sekä lähikuviin, joissa molemmissa se tuotti todella upean taustan epäterävyyden. Mutta näillä metsäkävelyillä yllätyin ihan totaalisesti. Pääsin linssillä lähemmäs tiivistä metsämaisemaa, jonka yksityiskohdat avautui vasta objektiivin välityksellä. Linssi tallensi juuri sen mitä olen aina Mallorcalla ihaillut. Metsien tiiviyden ja lukemattomien puiden tuhansittain risteilevät oksat. Talven erityisen valon, joka siivilöityy niin eri tavalla auringon paistaessa matalammalta. 🌤️ Mikä tekee linssistä niin laadukkaan? Ensinnäkin sen valovoimaisuus, eli 1.8-aukko, joka mahdollistaa kuvaamisen todella hämärissä olosuhteissa. Suurennoksia tehdessä tulee ajatella aina kuvanlaatua, joka tässä linssissä takaa korkean resoluution ja tarkan värintoiston. Objektiivin renkaaseen on myös rakennettu mahdollisuus säätää aukkoa, suljinnopeutta tai ISO-arvoa. Mihin objektiivi sopii parhaiten? ✔️ muotokuvaukseen ✔️ tapahtumiin kuten häihin ja urheiluun ✔️ lähikuviin kuten makrokuvaukseen ✔️luontokuvaukseen Meillä ei ole ollut uudessa kodissa vielä yhtään valokuvaa seinällä. Nyt sain juuri sellaisen maiseman makkariin, mihin haluan herätä.
Sain Mallorcan metsät juuri kehystettyä meidän Helsingin kotiin. // mainos @canonnordic Ollaan pidetty toista kotia Samin kanssa Mallorcan saaren vuoristossa pienessä 500 ihmisen kylässä. Käydään täällä jokaisena vuodenaikana ja erityisesti talvella turistisesongin ulkopuolella täällä saa olla ihan omassa rauhassaan. Ainoat, jotka täällä pitää kovaa ääntä on aasit, kukot ja pöllöt. 😀 Vapaapäivinä lähdetään aina vuorille metsäretkelle. Vasta viime aikoina oon tuonut kameran mukana toivoen, että ehkä joku yksityiskohta olisi tallennettavissa myös valokuvaksi seinälle. Mallorcan vuoriston havumetsät löi mut ällikällä jo ekalla kerralla, kun tulin tänne. Sain vuoden alussa käyttööni Canonin uusimman kiinteäpolttovälisen teleobjektiivin. Teen harvoin kamerakalustosta postauksia, koska mulla on ollut luottokamat yli 15 vuotta. Nyt kamerapakkiin tulikin uus tyyppi. Canon RF 135 mm f/1.8 L IS USM sopii useaan eri kuvaukseen. Kokeilin objektiivia ensin muotokuvaukseen sekä lähikuviin, joissa molemmissa se tuotti todella upean taustan epäterävyyden. Mutta näillä metsäkävelyillä yllätyin ihan totaalisesti. Pääsin linssillä lähemmäs tiivistä metsämaisemaa, jonka yksityiskohdat avautui vasta objektiivin välityksellä. Linssi tallensi juuri sen mitä olen aina Mallorcalla ihaillut. Metsien tiiviyden ja lukemattomien puiden tuhansittain risteilevät oksat. Talven erityisen valon, joka siivilöityy niin eri tavalla auringon paistaessa matalammalta. 🌤️ Mikä tekee linssistä niin laadukkaan? Ensinnäkin sen valovoimaisuus, eli 1.8-aukko, joka mahdollistaa kuvaamisen todella hämärissä olosuhteissa. Suurennoksia tehdessä tulee ajatella aina kuvanlaatua, joka tässä linssissä takaa korkean resoluution ja tarkan värintoiston. Objektiivin renkaaseen on myös rakennettu mahdollisuus säätää aukkoa, suljinnopeutta tai ISO-arvoa. Mihin objektiivi sopii parhaiten? ✔️ muotokuvaukseen ✔️ tapahtumiin kuten häihin ja urheiluun ✔️ lähikuviin kuten makrokuvaukseen ✔️luontokuvaukseen Meillä ei ole ollut uudessa kodissa vielä yhtään valokuvaa seinällä. Nyt sain juuri sellaisen maiseman makkariin, mihin haluan herätä.
Tänä viikonloppuna avautui näyttelyni Hidden Freedom – Kätketty vapaus Salon taidemuseo Veturitalliin. Kuratoimani näyttely kokoaa kuvia Gertrude Bellin ja omista arkistoistani kymmenestä samasta maasta, missä olemme matkustaneet sadan vuoden säteellä toisistamme. Koko kesän auki oleva näyttely kysyy: mitä on valta, missä on vapaus ja mitä on olla ihminen? Näyttely sai alkunsa vuonna 2019, kun aloin tutkia brittiläisen arkeologin, tutkimusmatkailijan ja vakoojan Gertrude Bellin (1868–1926) elämää ja arkistoja. Nyt Salon taidemuseoon olemme laajentaneet tutkimusta yhdessä museon kanssa. Bell jätti taakseen tuhansia valokuvia, kymmeniä tuhansia kirjeitä ja useita päiväkirjoja, joita olen saanut katsoa ja lukea omassa kuplassa kuukausia. Meidän molempien naisten näkökulmana on ollut havainnoida tavallisia ihmisiä ja paikallista elämänpiiriä, 1900-luvun ja 2000-luvun alkupuoliskolla. Kuvia katsoessa kysymys kuuluu, mikä vuosikymmenten aikana on muuttunut? Miten kolonialismi on muokannut näitä maita ja niiden valtasuhteita, ja millaisia moderneja ilmiöitä alakulttuurit, aktivismi ja taide ovat luoneet niiden jälkikolonialistisessa ajassa? Näyttely on aikamatka menneeseen ja samalla katsaus nykyhetkeen. Näyttelyssä haastattelemani yksilöt avaavat ikkunoita laajempiin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten miehitykseen, sodasta pakenemiseen ja naisten keholliseen itsemääräämisoikeuteen. Teoksissa kerrostuu kymmenen eri maan tapahtumat, maisemat sekä murrokset, niin Lähi-Idässä kuin Aasiassa. Lämpimästi tervetuloa näyttelyyn! Jos pyörähdätte Salossa tai sen läheisyydessä kesäreissuilla, tässä yksi stoppi matkallenne. ❤️ Pidän myös yleisötilaisuuden 28.5 Salossa kello 14, minne voi tulla kuuntelemaan laajempia kertomuksia kuvista ja näyttelyn prosessista. Kuvassa 2 juttu Turun Sanomien viikonlopun Kulttuuriliitteessä. ☀️ @salon_taidemuseo #kätkettyvapaus
Tänä viikonloppuna avautui näyttelyni Hidden Freedom – Kätketty vapaus Salon taidemuseo Veturitalliin. Kuratoimani näyttely kokoaa kuvia Gertrude Bellin ja omista arkistoistani kymmenestä samasta maasta, missä olemme matkustaneet sadan vuoden säteellä toisistamme. Koko kesän auki oleva näyttely kysyy: mitä on valta, missä on vapaus ja mitä on olla ihminen? Näyttely sai alkunsa vuonna 2019, kun aloin tutkia brittiläisen arkeologin, tutkimusmatkailijan ja vakoojan Gertrude Bellin (1868–1926) elämää ja arkistoja. Nyt Salon taidemuseoon olemme laajentaneet tutkimusta yhdessä museon kanssa. Bell jätti taakseen tuhansia valokuvia, kymmeniä tuhansia kirjeitä ja useita päiväkirjoja, joita olen saanut katsoa ja lukea omassa kuplassa kuukausia. Meidän molempien naisten näkökulmana on ollut havainnoida tavallisia ihmisiä ja paikallista elämänpiiriä, 1900-luvun ja 2000-luvun alkupuoliskolla. Kuvia katsoessa kysymys kuuluu, mikä vuosikymmenten aikana on muuttunut? Miten kolonialismi on muokannut näitä maita ja niiden valtasuhteita, ja millaisia moderneja ilmiöitä alakulttuurit, aktivismi ja taide ovat luoneet niiden jälkikolonialistisessa ajassa? Näyttely on aikamatka menneeseen ja samalla katsaus nykyhetkeen. Näyttelyssä haastattelemani yksilöt avaavat ikkunoita laajempiin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten miehitykseen, sodasta pakenemiseen ja naisten keholliseen itsemääräämisoikeuteen. Teoksissa kerrostuu kymmenen eri maan tapahtumat, maisemat sekä murrokset, niin Lähi-Idässä kuin Aasiassa. Lämpimästi tervetuloa näyttelyyn! Jos pyörähdätte Salossa tai sen läheisyydessä kesäreissuilla, tässä yksi stoppi matkallenne. ❤️ Pidän myös yleisötilaisuuden 28.5 Salossa kello 14, minne voi tulla kuuntelemaan laajempia kertomuksia kuvista ja näyttelyn prosessista. Kuvassa 2 juttu Turun Sanomien viikonlopun Kulttuuriliitteessä. ☀️ @salon_taidemuseo #kätkettyvapaus
Vasilii ja Ludmila, löysivät toisensa 7 vuotta sitten Ukrainassa internetin treffisivustolla. Tavatessaan he rakastuivat ja muuttivat yhteen. Tapasin heidät tällä viikolla Moldovassa. Olen kiertänyt tämän viikon kuvausmatkalla Itä-Euroopan maaseudulla. Nyt istun junassa matkalla Ukrainaan. Moldovan Greblestissä sijaitsee ukrainalaisten pakolaisten keskus, joka ottaa vastaan haavoittuvassa tilassa olevia ihmisiä, jotka eivät ole saaneet paikkaa muualta. Keskuksessa asuu sekä iäkkäitä että liikuntarajoitteisia ukrainalaisia. Tätä keskusta rahoittavat suomalaiset Diakonissalaitoksen avulla. Vasilii ja Ludmila päättivät lähteä Ukrainasta viime lokakuussa, kun heidän kaupunkiaan alettiin pommittaa. “Kaikki täällä olivat pommituksen kohteena. Niin päiväkodit, koulut kuin kauppakeskuskukset.” Ludmilaa hoitunut lääkäri kuoli asuinalueen pommituksissa. “Hänen kerrostalostaan oli jäljellä vain betonimurskaa ja ruumiiden palasia, joista ketään ei voitu enää tunnistaa.” Vasilii kertoo. Harmonikkaa työkseen soittava Vasilii ja opettajana työskentelevä Ludmila opiskelevat nyt romanian kieltä, jolla he pärjäävät jäädessään asumaan Moldovaan. Molemmat ovat keskuksen avulla saaneet mahdollisuuden opiskella hierojan ammattiin. “Haluamme integroitua nyt tähän uuteen maahan. Kotimme on tuhottu, eikä paluuta ole.” Ukrainasta on paennut yli 8 miljoonaa pakolaista Venäjän hyökättyä maahan. Jos viimeisen vuoden aikana olet miettinyt, toivossa tai kyynisyydessä, onko katastrofiavulla ylipäätänsä sodassa merkitystä ihmisten elämän kannalta. Niin, kyllä sillä on. Usein se pelastaa sen. #Ukraine #moldova #refugeecrisis
Kuka on kannatellut sinua? 🤲🏼 Kaupallisessa yhteistyössä @soslapsikyla SOS-lapsikylän kampanja kysyy tänä keväänä, kuka on sinun kannattelijasi? Millainen kohtaaminen lapsuudessasi, nuoruudessasi tai vaikka viime viikolla on antanut sinulle tunteen, että olet tullut nähdyksi ja kuulluksi? 👁👂🏼 Mulle tärkeimpiä kannattelijoita ovat olleet elämässä he, jotka ovat antaneet hyväksyvän ja rohkaisevan kommentin silloin, kun kaikki muut ovat epäilleet mun valintoja. Kerron lisää omista kannattelijoistani mun stooreissa. 🔥 Jaa sun ajatuksiasi kannattelijoistasi, ja siitä, miten kannatelluksi tulemisen kokemus on vaikuttanut elämääsi? Kampanjaan osallistuminen on helppoa! ☀️ Miten ja kuka sinua on kannatellut? Oliko se perheenjäsenesi, ystäväsi, kumppanisi, opettajasi, lemmikkisi tai joku tuntematon, jolta sitä vähiten odotit? ➡️ Jaa tarinan kanssa kuva tai video joko stoorissa tai feedissä ✅️ Tägää mukaan @soslapsikyla ja #kannatellaan Kampanjan voittaja saa muotokuvauksen studiollani ja kolme valmista muotokuvaa omaan vapaaseen käyttöön. 😊 Kampanjaan osallistuminen voimassa 8.5 – 21.5.2023. SOS-lapsikylä on voittoa tavoittelematon lasten oikeuksia ajava suomalainen järjestö. ❤️ #kannatellaan Kuva: Maarit Pasanen @maarit_pasanen
Kuka on kannatellut sinua? 🤲🏼 Kaupallisessa yhteistyössä @soslapsikyla SOS-lapsikylän kampanja kysyy tänä keväänä, kuka on sinun kannattelijasi? Millainen kohtaaminen lapsuudessasi, nuoruudessasi tai vaikka viime viikolla on antanut sinulle tunteen, että olet tullut nähdyksi ja kuulluksi? 👁👂🏼 Mulle tärkeimpiä kannattelijoita ovat olleet elämässä he, jotka ovat antaneet hyväksyvän ja rohkaisevan kommentin silloin, kun kaikki muut ovat epäilleet mun valintoja. Kerron lisää omista kannattelijoistani mun stooreissa. 🔥 Jaa sun ajatuksiasi kannattelijoistasi, ja siitä, miten kannatelluksi tulemisen kokemus on vaikuttanut elämääsi? Kampanjaan osallistuminen on helppoa! ☀️ Miten ja kuka sinua on kannatellut? Oliko se perheenjäsenesi, ystäväsi, kumppanisi, opettajasi, lemmikkisi tai joku tuntematon, jolta sitä vähiten odotit? ➡️ Jaa tarinan kanssa kuva tai video joko stoorissa tai feedissä ✅️ Tägää mukaan @soslapsikyla ja #kannatellaan Kampanjan voittaja saa muotokuvauksen studiollani ja kolme valmista muotokuvaa omaan vapaaseen käyttöön. 😊 Kampanjaan osallistuminen voimassa 8.5 – 21.5.2023. SOS-lapsikylä on voittoa tavoittelematon lasten oikeuksia ajava suomalainen järjestö. ❤️ #kannatellaan Kuva: Maarit Pasanen @maarit_pasanen
Muotokuvassa ystäväni inkivääri. ❤️ 📸 🤗 GIVE AWAY & mainos @ruohonjuurioy Mulla on yksi ruoka-aine ylitse muiden. Se on inkivääri. Oon aina ajatellut, että sillä on jotain maagisia voimia. Vähän niinku marjoilla ja sienillä. Huomaan, että erilaisissa elämäntilanteissa etsin vastauksia hyvinvoinnin ylläpitämiseen luonnon helmasta. Inkivääri ei oo jättänyt vielä kertaakaan pulaan. Se energisoi, piristää, edistää ruoansulatusta ja ravinteiden imeytymistä. Inkiväärin persoonallisuus on moniulotteinen ja CV vaikuttava. ✨️ Se muun muassa: 💛 aktivoi vatsan ja haiman entsyymien erittymistä, jolloin keho saa syödystä ruoasta enemmän irti. 💛 rauhoittaa vatsan ja suoliston limakalvoja 💛 ehkäisee ummetusta ja turvotusta 💛 nopeuttaa aineenvaihduntaa 💛 lievittää kipua ja vilustumista Inkivääri on kasvimaailmasta se kaveri, joka tsemppaa kun voimat on vähissä ja kaipaan virkistystä. Inkivääri vahvistaa vastustuskykyä! Käytätkö inkivääriä ja jos kyllä, niin miten? 😊 Kuka tai mikä on kasvimaailmasta sun ehdoton elämänkumppani? 🌱 Vastaamalla alle osallistut Ruohonjuuren 80 euron lahjakortin arvontaan! Jaan teille mun lempitavan käyttää inkivääriä, joka on vaikuttanut ratkaisevasti omaan hyvinvointiin. Aamulla inkiväärishotti sitruunan ja cayannepippurin kanssa pitää huolen aineenvaihdunnan buustauksesta läpi päivän. 💯💥 Jos en saa käsiini tuoretta inkivääriä, niin mulla kulkee inkivääri aina mukana kapseleissa. Löysin Ruohonjuuresta Terranovan Fermentoitu Inkivääri – FERZINGER -kapselit. Ferzinger-kapselit on maaliskuun tarjouksessa! Suosittelen lämpimästi tätä korkealaatuista ravintolisää antamaan elinvoimaa kevääseen. ☀️ #Ruohonjuuri #inkivääri #kokonaisvaltainenhyvinvointi @terranovafinland
Muotokuvassa ystäväni inkivääri. ❤️ 📸 🤗 GIVE AWAY & mainos @ruohonjuurioy Mulla on yksi ruoka-aine ylitse muiden. Se on inkivääri. Oon aina ajatellut, että sillä on jotain maagisia voimia. Vähän niinku marjoilla ja sienillä. Huomaan, että erilaisissa elämäntilanteissa etsin vastauksia hyvinvoinnin ylläpitämiseen luonnon helmasta. Inkivääri ei oo jättänyt vielä kertaakaan pulaan. Se energisoi, piristää, edistää ruoansulatusta ja ravinteiden imeytymistä. Inkiväärin persoonallisuus on moniulotteinen ja CV vaikuttava. ✨️ Se muun muassa: 💛 aktivoi vatsan ja haiman entsyymien erittymistä, jolloin keho saa syödystä ruoasta enemmän irti. 💛 rauhoittaa vatsan ja suoliston limakalvoja 💛 ehkäisee ummetusta ja turvotusta 💛 nopeuttaa aineenvaihduntaa 💛 lievittää kipua ja vilustumista Inkivääri on kasvimaailmasta se kaveri, joka tsemppaa kun voimat on vähissä ja kaipaan virkistystä. Inkivääri vahvistaa vastustuskykyä! Käytätkö inkivääriä ja jos kyllä, niin miten? 😊 Kuka tai mikä on kasvimaailmasta sun ehdoton elämänkumppani? 🌱 Vastaamalla alle osallistut Ruohonjuuren 80 euron lahjakortin arvontaan! Jaan teille mun lempitavan käyttää inkivääriä, joka on vaikuttanut ratkaisevasti omaan hyvinvointiin. Aamulla inkiväärishotti sitruunan ja cayannepippurin kanssa pitää huolen aineenvaihdunnan buustauksesta läpi päivän. 💯💥 Jos en saa käsiini tuoretta inkivääriä, niin mulla kulkee inkivääri aina mukana kapseleissa. Löysin Ruohonjuuresta Terranovan Fermentoitu Inkivääri – FERZINGER -kapselit. Ferzinger-kapselit on maaliskuun tarjouksessa! Suosittelen lämpimästi tätä korkealaatuista ravintolisää antamaan elinvoimaa kevääseen. ☀️ #Ruohonjuuri #inkivääri #kokonaisvaltainenhyvinvointi @terranovafinland
Eläminen on elämisen paras riski. 😄 Kaupallisessa yhteistyössä @op_ryhma // Minkä arvoinen on oma henki? ⏳️ Kysymystä on tullut mietittyä viimeiset 20 vuotta. Lähtiessäni viime vuosikymmenen aikana eri puolille maapalloa, oon pitänyt yhtä asiaa lähtökohtana. Pitää olla aina valmis siihen, ettei palaakaan. Eikä kyse ole reissuista. Vaan kuoleman mahdollisuuden tietoisuudesta. Tänään, tai huomenna riippumatta ollaanko viidakossa, meren pohjassa vai ylittämässä katua Helsingissä. Tein viimeisimmän version testamentista viime viikolla lähtiessäni useamman maan kestävälle työkomennukselle. En tiedä, kuinka moni teistä on tehnyt testamentin? Se on yllättävän vaikea homma. Miettiä, mitä minusta jää ja kenelle. Yrittää ajatella sen yli, missä oma elämä on jo loppunut ja miten välttää sen jälkeinen järjestelykaaos läheisille. Kaksi viikkoa sitten aloin päivittää vakuutuksia ja kauhukseni kuulin, että henkivakuutukseni korvaussumma on nykytilanteeseeni nähden aivan liian alhaisella tasolla. Olen elänyt viimeisen vuosikymmenen ihan harha-ajatuksessa, mitä kuolemasta korvattaisiin. Päivitin korvaussumman heti sellaiselle tasolle, mistä ajattelisin olevani hyötyä läheisille. Toisin kuin monilla muilla vakuutuksilla, henkivakuutuksella halutaan tuoda taloudellista turvaa läheisille ja rakkaille ihmisille vakuutetun menehtyessä. On irvokasta ajatella rahaa suhteessa kuolemaan, mutta ei se ainakaan haittaa tee. Päinvastoin, se voi olla yksi konkreettisimmista tavoista tukea esimerkiksi kumppania tai lasta selviämään surun keskellä lainoista, kodin tai elämisen kuluista. ❤️ Jotta ei mee liian raskaaksi tämä teksti tai testamenttailu, niin pointti tuli varmaan selväksi. Helvetin hyvä olla elossa! 💯💥 Matti Nykänen ois varmaan sanonut aiheeseen, että eläminen on elämisen paras riski. 😅 Henkivakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehenä osuuspankit toimivat. #op #henkivakuutus
Eläminen on elämisen paras riski. 😄 Kaupallisessa yhteistyössä @op_ryhma // Minkä arvoinen on oma henki? ⏳️ Kysymystä on tullut mietittyä viimeiset 20 vuotta. Lähtiessäni viime vuosikymmenen aikana eri puolille maapalloa, oon pitänyt yhtä asiaa lähtökohtana. Pitää olla aina valmis siihen, ettei palaakaan. Eikä kyse ole reissuista. Vaan kuoleman mahdollisuuden tietoisuudesta. Tänään, tai huomenna riippumatta ollaanko viidakossa, meren pohjassa vai ylittämässä katua Helsingissä. Tein viimeisimmän version testamentista viime viikolla lähtiessäni useamman maan kestävälle työkomennukselle. En tiedä, kuinka moni teistä on tehnyt testamentin? Se on yllättävän vaikea homma. Miettiä, mitä minusta jää ja kenelle. Yrittää ajatella sen yli, missä oma elämä on jo loppunut ja miten välttää sen jälkeinen järjestelykaaos läheisille. Kaksi viikkoa sitten aloin päivittää vakuutuksia ja kauhukseni kuulin, että henkivakuutukseni korvaussumma on nykytilanteeseeni nähden aivan liian alhaisella tasolla. Olen elänyt viimeisen vuosikymmenen ihan harha-ajatuksessa, mitä kuolemasta korvattaisiin. Päivitin korvaussumman heti sellaiselle tasolle, mistä ajattelisin olevani hyötyä läheisille. Toisin kuin monilla muilla vakuutuksilla, henkivakuutuksella halutaan tuoda taloudellista turvaa läheisille ja rakkaille ihmisille vakuutetun menehtyessä. On irvokasta ajatella rahaa suhteessa kuolemaan, mutta ei se ainakaan haittaa tee. Päinvastoin, se voi olla yksi konkreettisimmista tavoista tukea esimerkiksi kumppania tai lasta selviämään surun keskellä lainoista, kodin tai elämisen kuluista. ❤️ Jotta ei mee liian raskaaksi tämä teksti tai testamenttailu, niin pointti tuli varmaan selväksi. Helvetin hyvä olla elossa! 💯💥 Matti Nykänen ois varmaan sanonut aiheeseen, että eläminen on elämisen paras riski. 😅 Henkivakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehenä osuuspankit toimivat. #op #henkivakuutus
Elokuva, joka pysäytti. Kaupallisessa yhteistyössä @bplan_distribution Päästiin katsomaan ennakkoon Samin kanssa elokuva Salaliitto Kairossa. Tarik Salehin ohjaama leffa kertoo kalastajasuvun pojasta, joka joutuu keskelle valtakamppailua päästyään opiskelemaan arvostettuun al-Azharin yliopistoon Kairoon. Jännitystrilleri voitti vaatimattomasti Cannesin elokuvajuhlilla parhaan käsikirjoituksen palkinnon. Juttelimme leffan jälkeen egyptiläis-ruotsalaisen ohjaajan Tarik Salehin kanssa Egyptin poliittisen ja uskonnollisen vallan jännitteestä. Elokuva perustuu tähän valta-asetelmaan, jossa muutaman ihmisen kautta tiivistyy tiedon, uskon ja moraalin välinen suhde. Saleh itse sanoi tehneensä elokuvan kysyäkseen, millainen voima tiedolla on – oli kyseessä sitten yksilön kannalta vapauttava tai vangitseva voima. Elokuva sai ajattelemaan Egyptissä aikoinaan käymääni keskustelua. Matkustin vuosia sitten Kairossa ja Egyptin maaseudulla haastattelemassa ja kuvaamassa paikallisia aktivisteja, jotka olivat työssään keskittyneet puolustamaan naisten oikeuksia. Paikallisen asianajajan sanat tiedosta ja moraalista ovat jääneet mieleeni. Hän kiteytti ammattinsa kotimaassaan jotakuinkin näin: on toimittava instituution säännöillä (valtio sekä lait) moraalin ja oikeudenmukaisuuden johdattama (etiikka), vaikka ne olisivat toistensa kanssa ristiriidassa. En voinut välttyä ajattelevani viikonlopun vaalitulosta. Saleh on itse kotoisin Egyptistä, mutta on ollut vuodesta 2015 ei-toivottujen henkilöiden listalla. Hän ei pääse perheineen palaamaan tällä hetkellä eikä tulevaisuudessa toiseen kotimaahansa. Salehin oma perhehistoria on luonut elokuvalle pohjan. “Olisiko tälläisen elokuvan tekeminen mahdollista? Olisiko se sallittua? Olisiko se vaarallista? En ainoastaan voisi tehdä elokuvaa, vaan minun olisi pakko tehdä se.”, Saleh kiteyttää motivaationsa. Vihdoin valkokankaalla on nähtävissä elokuva, joka ravistelee katsojaa ja luo sellaisen näkökulman valtaan ja uskontoon, mitä emme ole vielä ennen nähneet. Yhdellä sanalla: intensiivinen. Salaliitto Kairossa ensi-illassa nyt pääsiäisenä 6.4 lähtien! Varaa popparit, irtokarkit ja limppari ja vie kaveri mukanas! #salaliittokairossa
Elokuva, joka pysäytti. Kaupallisessa yhteistyössä @bplan_distribution Päästiin katsomaan ennakkoon Samin kanssa elokuva Salaliitto Kairossa. Tarik Salehin ohjaama leffa kertoo kalastajasuvun pojasta, joka joutuu keskelle valtakamppailua päästyään opiskelemaan arvostettuun al-Azharin yliopistoon Kairoon. Jännitystrilleri voitti vaatimattomasti Cannesin elokuvajuhlilla parhaan käsikirjoituksen palkinnon. Juttelimme leffan jälkeen egyptiläis-ruotsalaisen ohjaajan Tarik Salehin kanssa Egyptin poliittisen ja uskonnollisen vallan jännitteestä. Elokuva perustuu tähän valta-asetelmaan, jossa muutaman ihmisen kautta tiivistyy tiedon, uskon ja moraalin välinen suhde. Saleh itse sanoi tehneensä elokuvan kysyäkseen, millainen voima tiedolla on – oli kyseessä sitten yksilön kannalta vapauttava tai vangitseva voima. Elokuva sai ajattelemaan Egyptissä aikoinaan käymääni keskustelua. Matkustin vuosia sitten Kairossa ja Egyptin maaseudulla haastattelemassa ja kuvaamassa paikallisia aktivisteja, jotka olivat työssään keskittyneet puolustamaan naisten oikeuksia. Paikallisen asianajajan sanat tiedosta ja moraalista ovat jääneet mieleeni. Hän kiteytti ammattinsa kotimaassaan jotakuinkin näin: on toimittava instituution säännöillä (valtio sekä lait) moraalin ja oikeudenmukaisuuden johdattama (etiikka), vaikka ne olisivat toistensa kanssa ristiriidassa. En voinut välttyä ajattelevani viikonlopun vaalitulosta. Saleh on itse kotoisin Egyptistä, mutta on ollut vuodesta 2015 ei-toivottujen henkilöiden listalla. Hän ei pääse perheineen palaamaan tällä hetkellä eikä tulevaisuudessa toiseen kotimaahansa. Salehin oma perhehistoria on luonut elokuvalle pohjan. “Olisiko tälläisen elokuvan tekeminen mahdollista? Olisiko se sallittua? Olisiko se vaarallista? En ainoastaan voisi tehdä elokuvaa, vaan minun olisi pakko tehdä se.”, Saleh kiteyttää motivaationsa. Vihdoin valkokankaalla on nähtävissä elokuva, joka ravistelee katsojaa ja luo sellaisen näkökulman valtaan ja uskontoon, mitä emme ole vielä ennen nähneet. Yhdellä sanalla: intensiivinen. Salaliitto Kairossa ensi-illassa nyt pääsiäisenä 6.4 lähtien! Varaa popparit, irtokarkit ja limppari ja vie kaveri mukanas! #salaliittokairossa
Elokuva, joka pysäytti. Kaupallisessa yhteistyössä @bplan_distribution Päästiin katsomaan ennakkoon Samin kanssa elokuva Salaliitto Kairossa. Tarik Salehin ohjaama leffa kertoo kalastajasuvun pojasta, joka joutuu keskelle valtakamppailua päästyään opiskelemaan arvostettuun al-Azharin yliopistoon Kairoon. Jännitystrilleri voitti vaatimattomasti Cannesin elokuvajuhlilla parhaan käsikirjoituksen palkinnon. Juttelimme leffan jälkeen egyptiläis-ruotsalaisen ohjaajan Tarik Salehin kanssa Egyptin poliittisen ja uskonnollisen vallan jännitteestä. Elokuva perustuu tähän valta-asetelmaan, jossa muutaman ihmisen kautta tiivistyy tiedon, uskon ja moraalin välinen suhde. Saleh itse sanoi tehneensä elokuvan kysyäkseen, millainen voima tiedolla on – oli kyseessä sitten yksilön kannalta vapauttava tai vangitseva voima. Elokuva sai ajattelemaan Egyptissä aikoinaan käymääni keskustelua. Matkustin vuosia sitten Kairossa ja Egyptin maaseudulla haastattelemassa ja kuvaamassa paikallisia aktivisteja, jotka olivat työssään keskittyneet puolustamaan naisten oikeuksia. Paikallisen asianajajan sanat tiedosta ja moraalista ovat jääneet mieleeni. Hän kiteytti ammattinsa kotimaassaan jotakuinkin näin: on toimittava instituution säännöillä (valtio sekä lait) moraalin ja oikeudenmukaisuuden johdattama (etiikka), vaikka ne olisivat toistensa kanssa ristiriidassa. En voinut välttyä ajattelevani viikonlopun vaalitulosta. Saleh on itse kotoisin Egyptistä, mutta on ollut vuodesta 2015 ei-toivottujen henkilöiden listalla. Hän ei pääse perheineen palaamaan tällä hetkellä eikä tulevaisuudessa toiseen kotimaahansa. Salehin oma perhehistoria on luonut elokuvalle pohjan. “Olisiko tälläisen elokuvan tekeminen mahdollista? Olisiko se sallittua? Olisiko se vaarallista? En ainoastaan voisi tehdä elokuvaa, vaan minun olisi pakko tehdä se.”, Saleh kiteyttää motivaationsa. Vihdoin valkokankaalla on nähtävissä elokuva, joka ravistelee katsojaa ja luo sellaisen näkökulman valtaan ja uskontoon, mitä emme ole vielä ennen nähneet. Yhdellä sanalla: intensiivinen. Salaliitto Kairossa ensi-illassa nyt pääsiäisenä 6.4 lähtien! Varaa popparit, irtokarkit ja limppari ja vie kaveri mukanas! #salaliittokairossa
Kaupallisessa yhteistyössä @garniernordics // Tällä viikolla takas tänne! 💙 Mallorcalla parhaita rantoja on paikalliset “calat” eli poukamat, jotka ovat kivi-tai hiekkapohjaisia rantoja. Saaren pitkiin hiekkarantoihin verrattuna caloissa vesi on tyyninä päivinä ihan kirkasta. Ja tällästä turkoosia väriä näkee harvoin missään! Talven jälkeen vedet on paljon puhtaammat kuin keskellä kesää. Oon aina ollut vartalovoiteen suurkuluttaja, ja roudaan sellasta mukana myös uimareissuilla. Suolaveden jälkeen paras hoito iholle on sellainen rasva, joka imeytyy nopeasti. Kutsun Garnierin vartalovoiteita “tehopurnukoiksi”, koska niitä saa kotona luvalla lotrata. Uusin tuoksu ja raaka-aine tässä luottovartalovoiteessa on kaakao, jossa koostumus sisältää kaakaovoita ja keramidia. Voide on tarkoitettu erittäin kuivalle iholle, kuten mulle, jolla sääret hilseilee suurimman osan vuodesta. Garnierin voiteissa 96 prosenttia tulee luonnollisista ainesosista. Voiteen vegaaninen koostumus sisältää aloe vera -uutetta ja PCA-magnesiumia, mikä antaa iholle rauhoittavan tunteen. Voiteen tuotannossa ympäristövaikutuksen niin hiili-kuin vesijalanjäljessä on pienimmässä mahdollisessa mittausluokassa. 🐀🐇 Kaikki Garnierin tuotteet koko maailmassa on eläinkokeista vapaita. Niin kuin pitäisi olla koko kosmetiikka-alan! 🐁 #GarnierNordics #BodySuperFood
