Täytin viime viikolla 52 vuotta, ihan hullua! 🎂 Elämä on yksi työmaa, ja täällä kaiken keskellä sitä sinnitellään ja fiilistellään. Edelleen on ihan tosi vaikea tajuta, että oon tän ikäinen. Jonkun mielestä oon vanha, mutta jos kysyt mun kahdeksankymppiseltä äidiltä niin hän sanoo, että olen vielä ihan nuori. Näkökulmakysymys siis! Mutta on ihanaa olla elossa! Ikääntyminen on välillä haastavaa tässä kapitalistisessa, ulkonäkö- ja nuoruuskeskeisessä maailmassa, jossa keski-ikäisyys on kirosana, työelämässä on ihan tutkitusti etenkin yli viisikymppisiin naisiin kohdistuvaa ikäsyrjintää ja joka nurkalla myydään kaikkea, jossa lukee anti-aging. Vaikka ikääntyminenhän on etuoikeus, On maailman paras juttu, että saan herätä joka päivä uuteen päivään. Ja kelatkaa tätä: mulla on vahvasti sellainen olo, että taas on uusi aikakausi alkamassa mun elämässä. Ja mä kun ajattelin, että tää koko homma ois jotenkin asettunut uomiinsa tähän ikään mennessä. No ei ole, päinvastoin! Ja samaan aikaan kun uudet seikkailut odottaa nurkan takana, tuntuu siltä, että tuun vaan koko ajan enemmän omaksi itsekseni. Varmemmaksi, viisaammaksi ja vahvemmaksi. Aijai. 💘 Synttäreitä vietin parhaassa seurassa eli rakkaiden ystävien kanssa. Oli ihanat dinnerit ja sitten tanssittiin klubilla itsemme hikisiksi ja onnellisksi. Seuraavana päivänä joka paikkaa kolotti ja palautumiseen meni pari päivää. Siitä sen huomaa, ettei oo enää kaksikymppinen. Ja siitä, että aika kuluu nykyään tosi nopeasti. Päivät ja vuodet menee vaan, hurlumhei. Mutta ei voi mitään, näillä mennään. Mahtavaa, että mennään! Mitä sä ajattelet ikääntymisestä? Onko jotain, mikä jännittää tai ahdistaa? Entä mikä tuntuu hyvältä, onko jotain mitä mitä oikein odotat? P.S. Katsokaa kuvakarusellista miten ihania kuvia mä sain synttäriviesteissä mun rakkailta! Tää on musta aina ihan parasta, saada kuvamuistoja muiden albumeista. Että tälleen(kin) he näkevät ja muistavat mut. <3
Täytin viime viikolla 52 vuotta, ihan hullua! 🎂 Elämä on yksi työmaa, ja täällä kaiken keskellä sitä sinnitellään ja fiilistellään. Edelleen on ihan tosi vaikea tajuta, että oon tän ikäinen. Jonkun mielestä oon vanha, mutta jos kysyt mun kahdeksankymppiseltä äidiltä niin hän sanoo, että olen vielä ihan nuori. Näkökulmakysymys siis! Mutta on ihanaa olla elossa! Ikääntyminen on välillä haastavaa tässä kapitalistisessa, ulkonäkö- ja nuoruuskeskeisessä maailmassa, jossa keski-ikäisyys on kirosana, työelämässä on ihan tutkitusti etenkin yli viisikymppisiin naisiin kohdistuvaa ikäsyrjintää ja joka nurkalla myydään kaikkea, jossa lukee anti-aging. Vaikka ikääntyminenhän on etuoikeus, On maailman paras juttu, että saan herätä joka päivä uuteen päivään. Ja kelatkaa tätä: mulla on vahvasti sellainen olo, että taas on uusi aikakausi alkamassa mun elämässä. Ja mä kun ajattelin, että tää koko homma ois jotenkin asettunut uomiinsa tähän ikään mennessä. No ei ole, päinvastoin! Ja samaan aikaan kun uudet seikkailut odottaa nurkan takana, tuntuu siltä, että tuun vaan koko ajan enemmän omaksi itsekseni. Varmemmaksi, viisaammaksi ja vahvemmaksi. Aijai. 💘 Synttäreitä vietin parhaassa seurassa eli rakkaiden ystävien kanssa. Oli ihanat dinnerit ja sitten tanssittiin klubilla itsemme hikisiksi ja onnellisksi. Seuraavana päivänä joka paikkaa kolotti ja palautumiseen meni pari päivää. Siitä sen huomaa, ettei oo enää kaksikymppinen. Ja siitä, että aika kuluu nykyään tosi nopeasti. Päivät ja vuodet menee vaan, hurlumhei. Mutta ei voi mitään, näillä mennään. Mahtavaa, että mennään! Mitä sä ajattelet ikääntymisestä? Onko jotain, mikä jännittää tai ahdistaa? Entä mikä tuntuu hyvältä, onko jotain mitä mitä oikein odotat? P.S. Katsokaa kuvakarusellista miten ihania kuvia mä sain synttäriviesteissä mun rakkailta! Tää on musta aina ihan parasta, saada kuvamuistoja muiden albumeista. Että tälleen(kin) he näkevät ja muistavat mut. <3
Täytin viime viikolla 52 vuotta, ihan hullua! 🎂 Elämä on yksi työmaa, ja täällä kaiken keskellä sitä sinnitellään ja fiilistellään. Edelleen on ihan tosi vaikea tajuta, että oon tän ikäinen. Jonkun mielestä oon vanha, mutta jos kysyt mun kahdeksankymppiseltä äidiltä niin hän sanoo, että olen vielä ihan nuori. Näkökulmakysymys siis! Mutta on ihanaa olla elossa! Ikääntyminen on välillä haastavaa tässä kapitalistisessa, ulkonäkö- ja nuoruuskeskeisessä maailmassa, jossa keski-ikäisyys on kirosana, työelämässä on ihan tutkitusti etenkin yli viisikymppisiin naisiin kohdistuvaa ikäsyrjintää ja joka nurkalla myydään kaikkea, jossa lukee anti-aging. Vaikka ikääntyminenhän on etuoikeus, On maailman paras juttu, että saan herätä joka päivä uuteen päivään. Ja kelatkaa tätä: mulla on vahvasti sellainen olo, että taas on uusi aikakausi alkamassa mun elämässä. Ja mä kun ajattelin, että tää koko homma ois jotenkin asettunut uomiinsa tähän ikään mennessä. No ei ole, päinvastoin! Ja samaan aikaan kun uudet seikkailut odottaa nurkan takana, tuntuu siltä, että tuun vaan koko ajan enemmän omaksi itsekseni. Varmemmaksi, viisaammaksi ja vahvemmaksi. Aijai. 💘 Synttäreitä vietin parhaassa seurassa eli rakkaiden ystävien kanssa. Oli ihanat dinnerit ja sitten tanssittiin klubilla itsemme hikisiksi ja onnellisksi. Seuraavana päivänä joka paikkaa kolotti ja palautumiseen meni pari päivää. Siitä sen huomaa, ettei oo enää kaksikymppinen. Ja siitä, että aika kuluu nykyään tosi nopeasti. Päivät ja vuodet menee vaan, hurlumhei. Mutta ei voi mitään, näillä mennään. Mahtavaa, että mennään! Mitä sä ajattelet ikääntymisestä? Onko jotain, mikä jännittää tai ahdistaa? Entä mikä tuntuu hyvältä, onko jotain mitä mitä oikein odotat? P.S. Katsokaa kuvakarusellista miten ihania kuvia mä sain synttäriviesteissä mun rakkailta! Tää on musta aina ihan parasta, saada kuvamuistoja muiden albumeista. Että tälleen(kin) he näkevät ja muistavat mut. <3
Täytin viime viikolla 52 vuotta, ihan hullua! 🎂 Elämä on yksi työmaa, ja täällä kaiken keskellä sitä sinnitellään ja fiilistellään. Edelleen on ihan tosi vaikea tajuta, että oon tän ikäinen. Jonkun mielestä oon vanha, mutta jos kysyt mun kahdeksankymppiseltä äidiltä niin hän sanoo, että olen vielä ihan nuori. Näkökulmakysymys siis! Mutta on ihanaa olla elossa! Ikääntyminen on välillä haastavaa tässä kapitalistisessa, ulkonäkö- ja nuoruuskeskeisessä maailmassa, jossa keski-ikäisyys on kirosana, työelämässä on ihan tutkitusti etenkin yli viisikymppisiin naisiin kohdistuvaa ikäsyrjintää ja joka nurkalla myydään kaikkea, jossa lukee anti-aging. Vaikka ikääntyminenhän on etuoikeus, On maailman paras juttu, että saan herätä joka päivä uuteen päivään. Ja kelatkaa tätä: mulla on vahvasti sellainen olo, että taas on uusi aikakausi alkamassa mun elämässä. Ja mä kun ajattelin, että tää koko homma ois jotenkin asettunut uomiinsa tähän ikään mennessä. No ei ole, päinvastoin! Ja samaan aikaan kun uudet seikkailut odottaa nurkan takana, tuntuu siltä, että tuun vaan koko ajan enemmän omaksi itsekseni. Varmemmaksi, viisaammaksi ja vahvemmaksi. Aijai. 💘 Synttäreitä vietin parhaassa seurassa eli rakkaiden ystävien kanssa. Oli ihanat dinnerit ja sitten tanssittiin klubilla itsemme hikisiksi ja onnellisksi. Seuraavana päivänä joka paikkaa kolotti ja palautumiseen meni pari päivää. Siitä sen huomaa, ettei oo enää kaksikymppinen. Ja siitä, että aika kuluu nykyään tosi nopeasti. Päivät ja vuodet menee vaan, hurlumhei. Mutta ei voi mitään, näillä mennään. Mahtavaa, että mennään! Mitä sä ajattelet ikääntymisestä? Onko jotain, mikä jännittää tai ahdistaa? Entä mikä tuntuu hyvältä, onko jotain mitä mitä oikein odotat? P.S. Katsokaa kuvakarusellista miten ihania kuvia mä sain synttäriviesteissä mun rakkailta! Tää on musta aina ihan parasta, saada kuvamuistoja muiden albumeista. Että tälleen(kin) he näkevät ja muistavat mut. <3
Täytin viime viikolla 52 vuotta, ihan hullua! 🎂 Elämä on yksi työmaa, ja täällä kaiken keskellä sitä sinnitellään ja fiilistellään. Edelleen on ihan tosi vaikea tajuta, että oon tän ikäinen. Jonkun mielestä oon vanha, mutta jos kysyt mun kahdeksankymppiseltä äidiltä niin hän sanoo, että olen vielä ihan nuori. Näkökulmakysymys siis! Mutta on ihanaa olla elossa! Ikääntyminen on välillä haastavaa tässä kapitalistisessa, ulkonäkö- ja nuoruuskeskeisessä maailmassa, jossa keski-ikäisyys on kirosana, työelämässä on ihan tutkitusti etenkin yli viisikymppisiin naisiin kohdistuvaa ikäsyrjintää ja joka nurkalla myydään kaikkea, jossa lukee anti-aging. Vaikka ikääntyminenhän on etuoikeus, On maailman paras juttu, että saan herätä joka päivä uuteen päivään. Ja kelatkaa tätä: mulla on vahvasti sellainen olo, että taas on uusi aikakausi alkamassa mun elämässä. Ja mä kun ajattelin, että tää koko homma ois jotenkin asettunut uomiinsa tähän ikään mennessä. No ei ole, päinvastoin! Ja samaan aikaan kun uudet seikkailut odottaa nurkan takana, tuntuu siltä, että tuun vaan koko ajan enemmän omaksi itsekseni. Varmemmaksi, viisaammaksi ja vahvemmaksi. Aijai. 💘 Synttäreitä vietin parhaassa seurassa eli rakkaiden ystävien kanssa. Oli ihanat dinnerit ja sitten tanssittiin klubilla itsemme hikisiksi ja onnellisksi. Seuraavana päivänä joka paikkaa kolotti ja palautumiseen meni pari päivää. Siitä sen huomaa, ettei oo enää kaksikymppinen. Ja siitä, että aika kuluu nykyään tosi nopeasti. Päivät ja vuodet menee vaan, hurlumhei. Mutta ei voi mitään, näillä mennään. Mahtavaa, että mennään! Mitä sä ajattelet ikääntymisestä? Onko jotain, mikä jännittää tai ahdistaa? Entä mikä tuntuu hyvältä, onko jotain mitä mitä oikein odotat? P.S. Katsokaa kuvakarusellista miten ihania kuvia mä sain synttäriviesteissä mun rakkailta! Tää on musta aina ihan parasta, saada kuvamuistoja muiden albumeista. Että tälleen(kin) he näkevät ja muistavat mut. <3
Täytin viime viikolla 52 vuotta, ihan hullua! 🎂 Elämä on yksi työmaa, ja täällä kaiken keskellä sitä sinnitellään ja fiilistellään. Edelleen on ihan tosi vaikea tajuta, että oon tän ikäinen. Jonkun mielestä oon vanha, mutta jos kysyt mun kahdeksankymppiseltä äidiltä niin hän sanoo, että olen vielä ihan nuori. Näkökulmakysymys siis! Mutta on ihanaa olla elossa! Ikääntyminen on välillä haastavaa tässä kapitalistisessa, ulkonäkö- ja nuoruuskeskeisessä maailmassa, jossa keski-ikäisyys on kirosana, työelämässä on ihan tutkitusti etenkin yli viisikymppisiin naisiin kohdistuvaa ikäsyrjintää ja joka nurkalla myydään kaikkea, jossa lukee anti-aging. Vaikka ikääntyminenhän on etuoikeus, On maailman paras juttu, että saan herätä joka päivä uuteen päivään. Ja kelatkaa tätä: mulla on vahvasti sellainen olo, että taas on uusi aikakausi alkamassa mun elämässä. Ja mä kun ajattelin, että tää koko homma ois jotenkin asettunut uomiinsa tähän ikään mennessä. No ei ole, päinvastoin! Ja samaan aikaan kun uudet seikkailut odottaa nurkan takana, tuntuu siltä, että tuun vaan koko ajan enemmän omaksi itsekseni. Varmemmaksi, viisaammaksi ja vahvemmaksi. Aijai. 💘 Synttäreitä vietin parhaassa seurassa eli rakkaiden ystävien kanssa. Oli ihanat dinnerit ja sitten tanssittiin klubilla itsemme hikisiksi ja onnellisksi. Seuraavana päivänä joka paikkaa kolotti ja palautumiseen meni pari päivää. Siitä sen huomaa, ettei oo enää kaksikymppinen. Ja siitä, että aika kuluu nykyään tosi nopeasti. Päivät ja vuodet menee vaan, hurlumhei. Mutta ei voi mitään, näillä mennään. Mahtavaa, että mennään! Mitä sä ajattelet ikääntymisestä? Onko jotain, mikä jännittää tai ahdistaa? Entä mikä tuntuu hyvältä, onko jotain mitä mitä oikein odotat? P.S. Katsokaa kuvakarusellista miten ihania kuvia mä sain synttäriviesteissä mun rakkailta! Tää on musta aina ihan parasta, saada kuvamuistoja muiden albumeista. Että tälleen(kin) he näkevät ja muistavat mut. <3
Täytin viime viikolla 52 vuotta, ihan hullua! 🎂 Elämä on yksi työmaa, ja täällä kaiken keskellä sitä sinnitellään ja fiilistellään. Edelleen on ihan tosi vaikea tajuta, että oon tän ikäinen. Jonkun mielestä oon vanha, mutta jos kysyt mun kahdeksankymppiseltä äidiltä niin hän sanoo, että olen vielä ihan nuori. Näkökulmakysymys siis! Mutta on ihanaa olla elossa! Ikääntyminen on välillä haastavaa tässä kapitalistisessa, ulkonäkö- ja nuoruuskeskeisessä maailmassa, jossa keski-ikäisyys on kirosana, työelämässä on ihan tutkitusti etenkin yli viisikymppisiin naisiin kohdistuvaa ikäsyrjintää ja joka nurkalla myydään kaikkea, jossa lukee anti-aging. Vaikka ikääntyminenhän on etuoikeus, On maailman paras juttu, että saan herätä joka päivä uuteen päivään. Ja kelatkaa tätä: mulla on vahvasti sellainen olo, että taas on uusi aikakausi alkamassa mun elämässä. Ja mä kun ajattelin, että tää koko homma ois jotenkin asettunut uomiinsa tähän ikään mennessä. No ei ole, päinvastoin! Ja samaan aikaan kun uudet seikkailut odottaa nurkan takana, tuntuu siltä, että tuun vaan koko ajan enemmän omaksi itsekseni. Varmemmaksi, viisaammaksi ja vahvemmaksi. Aijai. 💘 Synttäreitä vietin parhaassa seurassa eli rakkaiden ystävien kanssa. Oli ihanat dinnerit ja sitten tanssittiin klubilla itsemme hikisiksi ja onnellisksi. Seuraavana päivänä joka paikkaa kolotti ja palautumiseen meni pari päivää. Siitä sen huomaa, ettei oo enää kaksikymppinen. Ja siitä, että aika kuluu nykyään tosi nopeasti. Päivät ja vuodet menee vaan, hurlumhei. Mutta ei voi mitään, näillä mennään. Mahtavaa, että mennään! Mitä sä ajattelet ikääntymisestä? Onko jotain, mikä jännittää tai ahdistaa? Entä mikä tuntuu hyvältä, onko jotain mitä mitä oikein odotat? P.S. Katsokaa kuvakarusellista miten ihania kuvia mä sain synttäriviesteissä mun rakkailta! Tää on musta aina ihan parasta, saada kuvamuistoja muiden albumeista. Että tälleen(kin) he näkevät ja muistavat mut. <3
Täytin viime viikolla 52 vuotta, ihan hullua! 🎂 Elämä on yksi työmaa, ja täällä kaiken keskellä sitä sinnitellään ja fiilistellään. Edelleen on ihan tosi vaikea tajuta, että oon tän ikäinen. Jonkun mielestä oon vanha, mutta jos kysyt mun kahdeksankymppiseltä äidiltä niin hän sanoo, että olen vielä ihan nuori. Näkökulmakysymys siis! Mutta on ihanaa olla elossa! Ikääntyminen on välillä haastavaa tässä kapitalistisessa, ulkonäkö- ja nuoruuskeskeisessä maailmassa, jossa keski-ikäisyys on kirosana, työelämässä on ihan tutkitusti etenkin yli viisikymppisiin naisiin kohdistuvaa ikäsyrjintää ja joka nurkalla myydään kaikkea, jossa lukee anti-aging. Vaikka ikääntyminenhän on etuoikeus, On maailman paras juttu, että saan herätä joka päivä uuteen päivään. Ja kelatkaa tätä: mulla on vahvasti sellainen olo, että taas on uusi aikakausi alkamassa mun elämässä. Ja mä kun ajattelin, että tää koko homma ois jotenkin asettunut uomiinsa tähän ikään mennessä. No ei ole, päinvastoin! Ja samaan aikaan kun uudet seikkailut odottaa nurkan takana, tuntuu siltä, että tuun vaan koko ajan enemmän omaksi itsekseni. Varmemmaksi, viisaammaksi ja vahvemmaksi. Aijai. 💘 Synttäreitä vietin parhaassa seurassa eli rakkaiden ystävien kanssa. Oli ihanat dinnerit ja sitten tanssittiin klubilla itsemme hikisiksi ja onnellisksi. Seuraavana päivänä joka paikkaa kolotti ja palautumiseen meni pari päivää. Siitä sen huomaa, ettei oo enää kaksikymppinen. Ja siitä, että aika kuluu nykyään tosi nopeasti. Päivät ja vuodet menee vaan, hurlumhei. Mutta ei voi mitään, näillä mennään. Mahtavaa, että mennään! Mitä sä ajattelet ikääntymisestä? Onko jotain, mikä jännittää tai ahdistaa? Entä mikä tuntuu hyvältä, onko jotain mitä mitä oikein odotat? P.S. Katsokaa kuvakarusellista miten ihania kuvia mä sain synttäriviesteissä mun rakkailta! Tää on musta aina ihan parasta, saada kuvamuistoja muiden albumeista. Että tälleen(kin) he näkevät ja muistavat mut. <3
Ai että teki hyvää tuulettua talvilomalla tunturissa intensiivisen maanpuolustuskurssin jälkeen! 🏔️⛷️❄️🎿 Viimeeks olin muuten käynyt Saariselällä Imatran seurakunnan järjestämällä lasketteluriparilla 80-luvun lopussa. Ja juu, oli pieni, kiusallinen romanssi rippipapin komean pojan kanssa ja juu, toin isälleni tuliaisiksi Lapista poronsarvijauhetta enkä ihan tiennyt, mitä pakkauksessa lukenut ”potenssi” tarkoitti.😅 Saariselällä oli nyt vielä joulu ja tonttuinen tunnelma muutenkin juuttunut sopivasti johonkin ysärille. Viihdyimme! 🤶🏼 Oli niin ihanaa viettää ystävien kanssa aikaa ja after skitä. Vinkki: (varhais)teinien kanssa on aivan mahtavaa pelata Totuutta vai tehtävää. Asetin riman ensimmäisenä korkealle, kun sain tehtäväksi häröillä uikkarisillani hotellin pihalla pakkasessa ja suoritin osani moitteetta. Siitä se sitten lähti! 😅 Nyt alankin oottamaan kevättä ja maanantaina alkaa pitkästä aikaa kokonaan uusi työprojekti, kivaa! 🗺️📝 Mites siellä tunnelmat, mitä kuuluu? Ootteko saaneet tarpeeksi jo talvesta? ❄️🩵
Ai että teki hyvää tuulettua talvilomalla tunturissa intensiivisen maanpuolustuskurssin jälkeen! 🏔️⛷️❄️🎿 Viimeeks olin muuten käynyt Saariselällä Imatran seurakunnan järjestämällä lasketteluriparilla 80-luvun lopussa. Ja juu, oli pieni, kiusallinen romanssi rippipapin komean pojan kanssa ja juu, toin isälleni tuliaisiksi Lapista poronsarvijauhetta enkä ihan tiennyt, mitä pakkauksessa lukenut ”potenssi” tarkoitti.😅 Saariselällä oli nyt vielä joulu ja tonttuinen tunnelma muutenkin juuttunut sopivasti johonkin ysärille. Viihdyimme! 🤶🏼 Oli niin ihanaa viettää ystävien kanssa aikaa ja after skitä. Vinkki: (varhais)teinien kanssa on aivan mahtavaa pelata Totuutta vai tehtävää. Asetin riman ensimmäisenä korkealle, kun sain tehtäväksi häröillä uikkarisillani hotellin pihalla pakkasessa ja suoritin osani moitteetta. Siitä se sitten lähti! 😅 Nyt alankin oottamaan kevättä ja maanantaina alkaa pitkästä aikaa kokonaan uusi työprojekti, kivaa! 🗺️📝 Mites siellä tunnelmat, mitä kuuluu? Ootteko saaneet tarpeeksi jo talvesta? ❄️🩵
Ai että teki hyvää tuulettua talvilomalla tunturissa intensiivisen maanpuolustuskurssin jälkeen! 🏔️⛷️❄️🎿 Viimeeks olin muuten käynyt Saariselällä Imatran seurakunnan järjestämällä lasketteluriparilla 80-luvun lopussa. Ja juu, oli pieni, kiusallinen romanssi rippipapin komean pojan kanssa ja juu, toin isälleni tuliaisiksi Lapista poronsarvijauhetta enkä ihan tiennyt, mitä pakkauksessa lukenut ”potenssi” tarkoitti.😅 Saariselällä oli nyt vielä joulu ja tonttuinen tunnelma muutenkin juuttunut sopivasti johonkin ysärille. Viihdyimme! 🤶🏼 Oli niin ihanaa viettää ystävien kanssa aikaa ja after skitä. Vinkki: (varhais)teinien kanssa on aivan mahtavaa pelata Totuutta vai tehtävää. Asetin riman ensimmäisenä korkealle, kun sain tehtäväksi häröillä uikkarisillani hotellin pihalla pakkasessa ja suoritin osani moitteetta. Siitä se sitten lähti! 😅 Nyt alankin oottamaan kevättä ja maanantaina alkaa pitkästä aikaa kokonaan uusi työprojekti, kivaa! 🗺️📝 Mites siellä tunnelmat, mitä kuuluu? Ootteko saaneet tarpeeksi jo talvesta? ❄️🩵
Ai että teki hyvää tuulettua talvilomalla tunturissa intensiivisen maanpuolustuskurssin jälkeen! 🏔️⛷️❄️🎿 Viimeeks olin muuten käynyt Saariselällä Imatran seurakunnan järjestämällä lasketteluriparilla 80-luvun lopussa. Ja juu, oli pieni, kiusallinen romanssi rippipapin komean pojan kanssa ja juu, toin isälleni tuliaisiksi Lapista poronsarvijauhetta enkä ihan tiennyt, mitä pakkauksessa lukenut ”potenssi” tarkoitti.😅 Saariselällä oli nyt vielä joulu ja tonttuinen tunnelma muutenkin juuttunut sopivasti johonkin ysärille. Viihdyimme! 🤶🏼 Oli niin ihanaa viettää ystävien kanssa aikaa ja after skitä. Vinkki: (varhais)teinien kanssa on aivan mahtavaa pelata Totuutta vai tehtävää. Asetin riman ensimmäisenä korkealle, kun sain tehtäväksi häröillä uikkarisillani hotellin pihalla pakkasessa ja suoritin osani moitteetta. Siitä se sitten lähti! 😅 Nyt alankin oottamaan kevättä ja maanantaina alkaa pitkästä aikaa kokonaan uusi työprojekti, kivaa! 🗺️📝 Mites siellä tunnelmat, mitä kuuluu? Ootteko saaneet tarpeeksi jo talvesta? ❄️🩵
Ai että teki hyvää tuulettua talvilomalla tunturissa intensiivisen maanpuolustuskurssin jälkeen! 🏔️⛷️❄️🎿 Viimeeks olin muuten käynyt Saariselällä Imatran seurakunnan järjestämällä lasketteluriparilla 80-luvun lopussa. Ja juu, oli pieni, kiusallinen romanssi rippipapin komean pojan kanssa ja juu, toin isälleni tuliaisiksi Lapista poronsarvijauhetta enkä ihan tiennyt, mitä pakkauksessa lukenut ”potenssi” tarkoitti.😅 Saariselällä oli nyt vielä joulu ja tonttuinen tunnelma muutenkin juuttunut sopivasti johonkin ysärille. Viihdyimme! 🤶🏼 Oli niin ihanaa viettää ystävien kanssa aikaa ja after skitä. Vinkki: (varhais)teinien kanssa on aivan mahtavaa pelata Totuutta vai tehtävää. Asetin riman ensimmäisenä korkealle, kun sain tehtäväksi häröillä uikkarisillani hotellin pihalla pakkasessa ja suoritin osani moitteetta. Siitä se sitten lähti! 😅 Nyt alankin oottamaan kevättä ja maanantaina alkaa pitkästä aikaa kokonaan uusi työprojekti, kivaa! 🗺️📝 Mites siellä tunnelmat, mitä kuuluu? Ootteko saaneet tarpeeksi jo talvesta? ❄️🩵
Ai että teki hyvää tuulettua talvilomalla tunturissa intensiivisen maanpuolustuskurssin jälkeen! 🏔️⛷️❄️🎿 Viimeeks olin muuten käynyt Saariselällä Imatran seurakunnan järjestämällä lasketteluriparilla 80-luvun lopussa. Ja juu, oli pieni, kiusallinen romanssi rippipapin komean pojan kanssa ja juu, toin isälleni tuliaisiksi Lapista poronsarvijauhetta enkä ihan tiennyt, mitä pakkauksessa lukenut ”potenssi” tarkoitti.😅 Saariselällä oli nyt vielä joulu ja tonttuinen tunnelma muutenkin juuttunut sopivasti johonkin ysärille. Viihdyimme! 🤶🏼 Oli niin ihanaa viettää ystävien kanssa aikaa ja after skitä. Vinkki: (varhais)teinien kanssa on aivan mahtavaa pelata Totuutta vai tehtävää. Asetin riman ensimmäisenä korkealle, kun sain tehtäväksi häröillä uikkarisillani hotellin pihalla pakkasessa ja suoritin osani moitteetta. Siitä se sitten lähti! 😅 Nyt alankin oottamaan kevättä ja maanantaina alkaa pitkästä aikaa kokonaan uusi työprojekti, kivaa! 🗺️📝 Mites siellä tunnelmat, mitä kuuluu? Ootteko saaneet tarpeeksi jo talvesta? ❄️🩵
Kaupallinen yhteistyö @naistenpankki Mulle on annettu joskus elämässäni käänteen tekevä mahdollisuus. Pitkään mulla oli oikeastaan vaan suuria unelmia ja toive saada itseni näkyväksi. Kuin sattumalta juuri minut nähtiin – muhun uskottiin, vaikka olin vielä epävarma ja ehkä vähän hukassakin. Mut valittiin satojen joukosta tekemään radiota. Se oli mahdollisuus, joka teki minusta minut. Lukemattomat naiset kehittyvissä maissa eivät koskaan tule nähdyiksi. He eivät saa edes ensimmäistä mahdollisuutta kouluttautua, oppia, perustaa yritystä tai saada tietoa omista oikeuksistaan. Tytöissä ja naisissa on jo kaikki se tarvittava voima, vimma ja halu toimia. Heissä on potentiaali osata. Enää tarvitaan joku, joka antaa mahdollisuuden. Onneksi se voit olla sinä. Esimerkiksi 30 euron lahjoituksella Naisten Pankki voi tarjota naiselle koulutuksen ammattiin. Tietoa ja taitoja, joita kukaan ei voi koskaan ottaa häneltä pois. Uskon, että parhaiten voi auttaa lahjoittamalla nimenomaan koulutusta, tietoa ja sivistystä. Siten naiset saavat elämänsä omiin käsiinsä. Ammatti ja omat tulot tuovat valtaa vaikuttaa – opittuja taitoja kukaan ei voi ottaa heiltä pois, edes konfliktin keskellä. Voit lahjoittaa haluamasi summan 👉 MobilePaylla numeroon 41109 👉 tai osoitteessa: naistenpankki.fi/lahjoita 🧡 #MuutoksellaOnNaisenKasvot #naistenpäivä @naistenpankki
Ilmeeni, kun kuulin, että meitä oli jopa 10 000❣️ Naistenpäivän marssi Helsingissä oli upea. Kiitos kaikille, jotka teitte sen. Oli ihanaa saada olla mukana juontamassa historiallista tapahtumaa Piritan kanssa Kansalaistorilla. Niin tärkeä päivä! Tulin onnelliseksi myös siitä, että Jotti ja Taisto halusivat lähteä marssille. Heiltä terkut, että miehiä olisi saanut olla enemmän mukana! Samaa mieltä, tervetuloa marssille ensi vuonna ja pitämään naisten puolia joka päivä. 💪 Miksi naisten oikeuksista täytyy sitten edelleen pitää ääntä? Koska historia ja nykyhetki osoittavat, että mikään saavutettu ei ole pysyvää. Tällä hetkellä tasa-arvo ottaa maailmassa takapakkia. YK:n pääsihteeri Antonio Guterrez sanoi naistenpäivän alla pysäyttävästi, että tämän hetken valtavirtaa ei ole tasa-arvo, vaan sovinismi ja naisviha. Venäjällä naisen tärkein tehtävä on palvella isänmaata, perhettä ja synnyttää sotilaita. Edes perheväkivalta ei ole rikollista. Afganistanissa naiset on suljettu pois yhteiskunnasta: kouluista, yliopistoista, työpaikoilta, mediasta ja jopa julkisista tiloista. Naisia ei saa näkyä edes ikkunoista. Yhdysvalloissa Trumpin hallinto aikoo edistää kansallista aborttikieltoa ja rajoittaa ehkäisyn saatavuutta. Jo nyt joissain osavaltioissa edes rikoksen uhrit eivät saa aborttia. Suomessakin konservatiiviset voimat yrittävät rajoittaa naisten oikeuksia. Hallitus on leikannut koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta ja sosiaalipalveluista. Nämä leikkaukset osuvat erityisesti naisiin, jotka kantavat yhä päävastuun hoivatyöstä. Samalla kun perhevapaauudistus on haluttu perua, hallituspoliitikot käyvät keskustelua siitä, pitäisikö aborttilakia kiristää – vaikka saimme sen juuri päivitettyä. Ja koko tämä hemmetin ilmapiiri. Meillä on poliitikkoja, jotka kehuvat Unkarin ”perinteisiä perhearvoja” ja puhuvat ”luonnollisista sukupuolirooleista” samalla, kun naisiin kohdistuva vihapuhe ja lähisuhdeväkivalta rehottavat. Niihin ei haluta puuttua. Tätä ei voi katsoa sivusta. Pidetään ääntä! Puhutaan tästä. Tuetaan niitä, jotka puolustavat oikeuksiamme. Ja kun aika koittaa – äänestetään niin, ettei samoista asioista tarvitsisi taistella uudelleen. 2. kuva @satumali
Ilmeeni, kun kuulin, että meitä oli jopa 10 000❣️ Naistenpäivän marssi Helsingissä oli upea. Kiitos kaikille, jotka teitte sen. Oli ihanaa saada olla mukana juontamassa historiallista tapahtumaa Piritan kanssa Kansalaistorilla. Niin tärkeä päivä! Tulin onnelliseksi myös siitä, että Jotti ja Taisto halusivat lähteä marssille. Heiltä terkut, että miehiä olisi saanut olla enemmän mukana! Samaa mieltä, tervetuloa marssille ensi vuonna ja pitämään naisten puolia joka päivä. 💪 Miksi naisten oikeuksista täytyy sitten edelleen pitää ääntä? Koska historia ja nykyhetki osoittavat, että mikään saavutettu ei ole pysyvää. Tällä hetkellä tasa-arvo ottaa maailmassa takapakkia. YK:n pääsihteeri Antonio Guterrez sanoi naistenpäivän alla pysäyttävästi, että tämän hetken valtavirtaa ei ole tasa-arvo, vaan sovinismi ja naisviha. Venäjällä naisen tärkein tehtävä on palvella isänmaata, perhettä ja synnyttää sotilaita. Edes perheväkivalta ei ole rikollista. Afganistanissa naiset on suljettu pois yhteiskunnasta: kouluista, yliopistoista, työpaikoilta, mediasta ja jopa julkisista tiloista. Naisia ei saa näkyä edes ikkunoista. Yhdysvalloissa Trumpin hallinto aikoo edistää kansallista aborttikieltoa ja rajoittaa ehkäisyn saatavuutta. Jo nyt joissain osavaltioissa edes rikoksen uhrit eivät saa aborttia. Suomessakin konservatiiviset voimat yrittävät rajoittaa naisten oikeuksia. Hallitus on leikannut koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta ja sosiaalipalveluista. Nämä leikkaukset osuvat erityisesti naisiin, jotka kantavat yhä päävastuun hoivatyöstä. Samalla kun perhevapaauudistus on haluttu perua, hallituspoliitikot käyvät keskustelua siitä, pitäisikö aborttilakia kiristää – vaikka saimme sen juuri päivitettyä. Ja koko tämä hemmetin ilmapiiri. Meillä on poliitikkoja, jotka kehuvat Unkarin ”perinteisiä perhearvoja” ja puhuvat ”luonnollisista sukupuolirooleista” samalla, kun naisiin kohdistuva vihapuhe ja lähisuhdeväkivalta rehottavat. Niihin ei haluta puuttua. Tätä ei voi katsoa sivusta. Pidetään ääntä! Puhutaan tästä. Tuetaan niitä, jotka puolustavat oikeuksiamme. Ja kun aika koittaa – äänestetään niin, ettei samoista asioista tarvitsisi taistella uudelleen. 2. kuva @satumali
Ilmeeni, kun kuulin, että meitä oli jopa 10 000❣️ Naistenpäivän marssi Helsingissä oli upea. Kiitos kaikille, jotka teitte sen. Oli ihanaa saada olla mukana juontamassa historiallista tapahtumaa Piritan kanssa Kansalaistorilla. Niin tärkeä päivä! Tulin onnelliseksi myös siitä, että Jotti ja Taisto halusivat lähteä marssille. Heiltä terkut, että miehiä olisi saanut olla enemmän mukana! Samaa mieltä, tervetuloa marssille ensi vuonna ja pitämään naisten puolia joka päivä. 💪 Miksi naisten oikeuksista täytyy sitten edelleen pitää ääntä? Koska historia ja nykyhetki osoittavat, että mikään saavutettu ei ole pysyvää. Tällä hetkellä tasa-arvo ottaa maailmassa takapakkia. YK:n pääsihteeri Antonio Guterrez sanoi naistenpäivän alla pysäyttävästi, että tämän hetken valtavirtaa ei ole tasa-arvo, vaan sovinismi ja naisviha. Venäjällä naisen tärkein tehtävä on palvella isänmaata, perhettä ja synnyttää sotilaita. Edes perheväkivalta ei ole rikollista. Afganistanissa naiset on suljettu pois yhteiskunnasta: kouluista, yliopistoista, työpaikoilta, mediasta ja jopa julkisista tiloista. Naisia ei saa näkyä edes ikkunoista. Yhdysvalloissa Trumpin hallinto aikoo edistää kansallista aborttikieltoa ja rajoittaa ehkäisyn saatavuutta. Jo nyt joissain osavaltioissa edes rikoksen uhrit eivät saa aborttia. Suomessakin konservatiiviset voimat yrittävät rajoittaa naisten oikeuksia. Hallitus on leikannut koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta ja sosiaalipalveluista. Nämä leikkaukset osuvat erityisesti naisiin, jotka kantavat yhä päävastuun hoivatyöstä. Samalla kun perhevapaauudistus on haluttu perua, hallituspoliitikot käyvät keskustelua siitä, pitäisikö aborttilakia kiristää – vaikka saimme sen juuri päivitettyä. Ja koko tämä hemmetin ilmapiiri. Meillä on poliitikkoja, jotka kehuvat Unkarin ”perinteisiä perhearvoja” ja puhuvat ”luonnollisista sukupuolirooleista” samalla, kun naisiin kohdistuva vihapuhe ja lähisuhdeväkivalta rehottavat. Niihin ei haluta puuttua. Tätä ei voi katsoa sivusta. Pidetään ääntä! Puhutaan tästä. Tuetaan niitä, jotka puolustavat oikeuksiamme. Ja kun aika koittaa – äänestetään niin, ettei samoista asioista tarvitsisi taistella uudelleen. 2. kuva @satumali
Kaupallinen yhteistyö @familon_fi Miten nukuit? 😴💚 Kysyn aina ensimmäisenä aamulla mun kumppanilta ja lapselta, millaiset unet on takana. Se on vähän kuin kysyisi mitä kuuluu tai miten voit juuri nyt. Siitähän se päivä lähtee rakentumaan, onko saanut nukuttua hyvin. Luonnostaan hyvät unenlahjat on arjen ja mielenterveyden näkökulmasta supervoima. Onneksi on paljon asioita, millä omaa unta voi vähän yrittää avittaa – ajoissa sänkyyn, ruudut kiinni, yleinen tunnelman rauhoittaminen ja mieluisan unipesän petaaminen saattaa myös auttaa. Omiin uniin kannattaa panostaa, lepo tekee hyvää keholle ja mielelle. Tiesitkö – peitot tulisi vaihtaa neljän vuoden välein, tyynyt kahden. Jos päivitys on ajankohtainen, se kannattaa tehdä nyt, sillä maaliskuun aikana Familon tekee yhteistyötä @mielenterveys kanssa ja jokaisesta tyynystä ja peitosta menee 50 senttiä mielenterveystyön tukemiseen. Voit lukea lisää osoitteesta familon.fi/mieli 🌻 Jätä parhaat hyvän unen ja levon (ja mielen) vinkit alle 🙂↕️
Avokadopasta on jälleen yksi arjen herkullinen helppo ja nopea arkiruoka, jonka voi valmistaa nopeasti – vaikka yhdessä lapsen kanssa. Maistuu varmasti kaikille, kuten videosta näkyy.. 🤭🫣 💘 Tarvitset: 1-2 valkosipulinkynttä 1-2 chiliä 1-2 limettiä 3 kypsää avokadoa Suolaa ja mustapippuria 1/2 dl oliiviöljyä Kourallinen silputtua basilikaa Kourallinen silputtua lehtipersiljaa Iso kourallinen raastettua pecorinoa Iso kourallinen raastettua parmesaania Spagettia (keitä runsaassa suolavedessä) 💘 Pilko valkosipulinkynnet ja chili hienoksi, laita ne kulhoon ja purista sekaan limetin mehu. Halkaise kypsät avokadot, poista kivet ja kaavi hedelmäliha kulhoon. Lisää kourallinen basilikaa ja lehtipersiljaa hienonnettuna. Raasta pecorino ja parmesaani. Lisää ne kulhoon yhdessä oliiviöljyn, suolan ja mustapippurin kanssa. Sekoita ja maista, lisää limetin mehua, valkosipulia ja chiliä oman maun mukaan. Limetin tulee maistua! 💘 Keitä 400–500 g spagettia al denteksi ja ota talteen n. puoli desiä keitinvettä. Lisää keitinvesi avokadomössön joukkoon ja sekoita pasta kastikkeeseen. Viimeistele raastetulla parmesaanilla ja mustapippurilla. 💘 Kiitos tästä(kin) huippureseptista 13 vuotta sitten Safkaa-keittokirjan tekijöille. Tätä on tehty meillä siitä asti vakkaristi. Koko perheen ja kaverien lemppari!
Kalevala on vuosisatoja suomalaisten käsityksiä maailmasta, elämän tarkoituksesta ja toisistamme muovannut teos. Mutta millainen naiskuva Kalevalassa on? Väinämöisen ja muiden miessankareiden rinnalla on vahvoja, itsenäisiä naishahmoja. Me muistamme Ainon, Louhin, Kyllikin. Vai muistammeko hei sittenkään? 💙 Aino on nuori nainen, joka pakotetaan vastoin tahtoaan naimisiin Väinämöisen kanssa. Hän valitsee mieluummin vapauden ja hukuttautuu siksi järveen, muuttuen vedenneidoksi. Ainon tarina kertoo siitä, kuinka naisen tahto ei aina tullut kuulluksi, mutta samalla se symboloi itsenäisyyttä ja oman kohtalon hallintaa. Myöhemmin Aino ilmestyy veljelleen Joukahaiselle veden pinnasta, mutta ei voi enää palata – hänen kohtalonsa on jäädä osaksi aaltoja. 💙 Louhi on Pohjolan mahtava ja pelätty emäntä. Hän hallitsee Pohjolaa rautaisella otteella ja asettaa sankareille haastavia tehtäviä Sampo-aarteen saamiseksi. Kun Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen varastavat Sammon, Louhi ajaa heitä takaa ja lähettää heidän päälleen kirouksia ja petoja. Lopulta hän muuttaa itsensä jättimäiseksi kotkaksi, joka taistelee viimeiseen asti aarteensa puolesta. Louhi osoittaa, että nainen voi olla vallan symboli ja yhteisön johtaja, miesten pelkäämä voima. 💙 Kyllikki on Lemminkäisen puoliso, joka ei suostu pysymään alistettuna. Hän pettää Lemminkäisen, koska tämä ei pidä lupauksiaan. Lemminkäinen lähtiessä sotaan, Kyllikki katoaa tarinasta, mutta hänen valintansa osoittaa, ettei hän(kään) suostunut olemaan vain miehensä varjossa. 💙 Marjatta on Kalevalan lopun mystinen hahmo, jonka neitseellinen raskaus muistuttaa kristillistä kertomusta. Marjatta synnyttää poikansa tallissa, mutta joutuu kokemaan halveksuntaa ja epäluuloa, kunnes lapsen jumalallinen asema paljastuu ja hänet kruunataan kuninkaaksi. Kalevalan naishahmot eivät ole mitään sankarien sidekickejä vaan monimuotoisia ja omanlaisiaan toimijoita. Kalevalan naiskuva nostaa esiin naisten itsenäisyyden, neuvokkuuden ja vahvan aseman yhteisöissään. Mitä mieltä siellä ollaan, inspiroivatko Kalevalan naiset teitä? 🤍
Kalevala on vuosisatoja suomalaisten käsityksiä maailmasta, elämän tarkoituksesta ja toisistamme muovannut teos. Mutta millainen naiskuva Kalevalassa on? Väinämöisen ja muiden miessankareiden rinnalla on vahvoja, itsenäisiä naishahmoja. Me muistamme Ainon, Louhin, Kyllikin. Vai muistammeko hei sittenkään? 💙 Aino on nuori nainen, joka pakotetaan vastoin tahtoaan naimisiin Väinämöisen kanssa. Hän valitsee mieluummin vapauden ja hukuttautuu siksi järveen, muuttuen vedenneidoksi. Ainon tarina kertoo siitä, kuinka naisen tahto ei aina tullut kuulluksi, mutta samalla se symboloi itsenäisyyttä ja oman kohtalon hallintaa. Myöhemmin Aino ilmestyy veljelleen Joukahaiselle veden pinnasta, mutta ei voi enää palata – hänen kohtalonsa on jäädä osaksi aaltoja. 💙 Louhi on Pohjolan mahtava ja pelätty emäntä. Hän hallitsee Pohjolaa rautaisella otteella ja asettaa sankareille haastavia tehtäviä Sampo-aarteen saamiseksi. Kun Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen varastavat Sammon, Louhi ajaa heitä takaa ja lähettää heidän päälleen kirouksia ja petoja. Lopulta hän muuttaa itsensä jättimäiseksi kotkaksi, joka taistelee viimeiseen asti aarteensa puolesta. Louhi osoittaa, että nainen voi olla vallan symboli ja yhteisön johtaja, miesten pelkäämä voima. 💙 Kyllikki on Lemminkäisen puoliso, joka ei suostu pysymään alistettuna. Hän pettää Lemminkäisen, koska tämä ei pidä lupauksiaan. Lemminkäinen lähtiessä sotaan, Kyllikki katoaa tarinasta, mutta hänen valintansa osoittaa, ettei hän(kään) suostunut olemaan vain miehensä varjossa. 💙 Marjatta on Kalevalan lopun mystinen hahmo, jonka neitseellinen raskaus muistuttaa kristillistä kertomusta. Marjatta synnyttää poikansa tallissa, mutta joutuu kokemaan halveksuntaa ja epäluuloa, kunnes lapsen jumalallinen asema paljastuu ja hänet kruunataan kuninkaaksi. Kalevalan naishahmot eivät ole mitään sankarien sidekickejä vaan monimuotoisia ja omanlaisiaan toimijoita. Kalevalan naiskuva nostaa esiin naisten itsenäisyyden, neuvokkuuden ja vahvan aseman yhteisöissään. Mitä mieltä siellä ollaan, inspiroivatko Kalevalan naiset teitä? 🤍
Miten maria veitolasta tuli Maria Veitola? Mitä sanoisin nuorelle itselleni jos voisin palata ajassa taaksepäin? Näihin ja moneen muuhun, ihanaan ja vaikeaan teidän lähettämään kysymykseen saatte vastauksen katsomalla videon. Vitsit tätä oli jälleen ihana tehdä! ❤️ Kiitos kaikille kysymyksen lähettäneille. 💌 Nyt haluaisin kuulla teidän ajatuksianne mun mielenmaisemista. Mitä ajatuksia nousee ja jaksoiko katsoa loppuun asti? Entäs onko vielä jokin kysymys, johon kaipaisitte vastausta? Jutellaan.. 😙 🎥 @iida.schwartz
Ja taas olisi tarjolla arkiruokaa, tällä kertaa maailman parasta linssikeittoa! 🍋🔆🌼 Tämä ihana lohturuoka lämmittää ja on myös edullinen arkiruoka. Tämäkin ruoka paranee vain entisestään kun sitä lämmittää seuraavina päivinä. Siksi teenkin tän yleensä tuplana. Yksinkertaisena reseptistä tulee neljä lautasellista keittoa. 💛 Tarvitset: 3 rkl oliiviöljyä 1 iso sipuli 2 valkosipulinkynttä 1 rkl tomaattipyreetä 1 tl jauhettua kuminaa 1 tl chilihiutaleita 1 litra vettä kasvisliemikuutio 2 dl punaisia linssejä 1 iso porkkana 1 sitruunan mehu kuori raastettuna Suolaa ja pippuria Tuoretta korianteria tai persiljaa koristeluun 💛 Aloita kuumentamalla oliiviöljy suuressa kattilassa keskilämmöllä. Lisää hienonnettu sipuli ja valkosipuli. Kuullota hetki sipuleita öljyssä. Lisää tomaattipyree, jauhettu kumina ja chilihiutaleet ja pyörittele niitä pari minuuttia pannulla. 💛 Kaada seoksen joukkoon liemi, siivilässä huuhdotut punaiset linssit, hienonnettu porkkana ja raastettu sitruunankuori. Kiehauta seos, vähennä sitten lämpöä ja anna hautua kannen alla puolisen tuntia tai kunnes linssit ja porkkana ovat ihan pehmeitä. Mausta sitruunamehulla, suolalla ja mustapippurilla. 💛 Ripottele päälle tuoretta korianteria tai persiljaa ja lisää loraus oliiviöljyä. Nauti!
